Pieni on kaunista muotoilupalveluissa

  1. Lama ei ole vielä purrut kysyntään
  2. Muotoilupalveluyritykset pieniä kaikilla mittareilla
  3. Pääosin 1-2 hengen toimistoja
  4. Alan keskittymisaste on pieni
  5. Erikoistunut vai yleistoimisto
  6. Kumppanuus kunniaan

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Muotoilun kehitystyössä pallo on nyt palvelujen tarjoajilla, toteaa Aku Alanen, joka on luokitellut muotoilupalveluja tarjoavia yrityksiä erilaisten ominaisuuksien mukaisesti. Muotoilupalvelut eivät ole volyymibisnestä, toimistot ovat pieniä mutta verkottuneita.
_______________

Muotoilu eri muodoissaan on ollut kiitettävästi esillä viime vuosina julkisuudessa ja Helsingin valinta maailman design-pääkaupungiksi takaa tilanteen jatkumisen. Kaikki ymmärtävät periaatteessa jo muotoilun merkityksen. Toinen asia on, mitä itse kukin tarkoittaa. Julkinen muotoilupuhe on alkanut myös muotoutua siihen suuntaan, että nähdään entistä selvemmin muotoilu kokonaisvaltaisena prosessina, enemmänkin palvelukokonaisuutena kuin yhtenä vaiheena esineen tai vaikkapa esitteen ulkonäössä tai huonekalun sijoittamisessa.

Erityisesti muotoilupalvelujen tilaajayritykset ovat tulleet entistä tietoisemmiksi siitä, mitä haluavat. Tähän on varmaankin vaikuttanut myös se, että tilaajat ovat palkanneet entistä enemmän muotoilukoulutuksen saaneita työntekijöitä. On enemmän pätevyyttä ja yhteistä kieltäkin palvelujen tarjoajien kanssa. Omia muotoilijoita palkkaavat edelleen kuitenkin pääosin vain edelläkävijäyritykset. Mutta yleisesti ottaen myös monien muidenkin ostajien muotoilutuntemus on parantunut.

Haluaisin kuitenkin esittää hypoteesin: Vaikka muotoilupalvelujen tarjoajayritykset ovat kehittyneet sekä toiminnallisesti että laadullisesti, juuri palvelujen tarjoajien pitäisi ottaa seuraava kehitysaskel eikä niinkään palvelujen tilaajien. Tarjoajien pitäisi pystyä esittämään tilaajille erityisesti:

  1. Mitä he todella konkreettisesti tarkoittavat ja tarjoavat puhuessaan kokonaisvaltaisesta palvelumuotoilusta?
  2. Missä määrin he pystyvät ottamaan huomioon loppukäyttäjien tarpeet?

Julkisessa muotoiluretoriikassa puhutaan paljon käyttäjälähtöisestä muotoilusta. Toki loppukäyttäjien tarpeiden tiedostaminen ja huomioiminen on aina kuulunut hyvän muotoilun tunnuspiirteisiin. Nyt sen tarve on aiempaa systemaattisempaa ja välttämätöntä. Tulevaisuudessa menestyvät sekä kansallisesti että varsinkin kansainvälisesti vain ne toimijat, joilla on tarjota hyvää osaamista ja välineitä käyttäjäkokemuksen mukaan ottamiseen muotoiluun. Käytännössä jää silti usein auki se, kummalle kuuluu loppukäyttäjien mukaan ottaminen kehitystyössä, palvelujen ostajille vai tarjoajille.

Kehitys kulkee sysäyksittäin eri vaiheissa, ja nyt kehityspaineet ovat palvelujen tarjoajilla. Tarjonta on sittenkin liian samankaltaista, usein palveluiden ostajilla ei ole todellisia valintavaihtoehtoja. Muotoilupalveluyritysten toiminnan kehittäminen vaatii tutkimusta ja lisätietoa palvelujen tarjoajayrityksien nykytilasta mutta myös muotoilukoulutuksen kehittämistä. Muotoilukoulutuksessa tulevaisuudessa pitäisi erityisesti käyttäjänäkökulman takia siten korostua entistä enemmän hyvä humanistinen yleissivistys ja kulttuurintuntemus. Tämän perusasian ei pitäisi jäädä myöskään Aalto-yliopiston aikaansaaman huuman jalkoihin.

Suomessa ei ole ollut kokonaiskuvaa siitä, minkälaisia muotoilun palveluyritykset oikein ovat - osin myös tilastojen puutteen vuoksi. Edempänä tuodaan esiin lähinnä alan yritysten koon mukaisia rakennetarkasteluja. Tiedon ja tutkimuksen lisääminen mahdollistaa myös paremman muotoilupolitiikan.

Lama ei ole vielä purrut kysyntään

Lama ei ole lyönyt ainakaan vielä kovin pahasti muotoiluyrityksiä, tai jos on, niin valikoivasti. Lamaa enemmän rakennesyyt asettavat muutosvaatimuksia muotoilupalvelujen tarjoajille.

Mitä tulee vaikkapa graafiseen suunnitteluun, kirjat ja lehdet pitää lama-aikana tehdä kuten ennenkin, tilaajayritys ei voi laistaa niiden ilmeestä. Graafisen suunnittelun aloista vain mainosala on kärsinyt voimallisemmin talouden taantumasta.

Teollisessa muotoilussa lama on näkynyt lähinnä siinä, että tilauksia vähän viivytetään. Kaikilla muotoilualoilla aikataulut ovat hieman tiukempia kuin ennen.

Käyttöliittymämuotoiluun erikoistuneen Linjan Eljas Perheentupa arvioi laman näkyvän yrityksessä niin, että liikevaihto on pysynyt samana mutta kannattavuus hieman heikentynyt. Linja on hieman laskenut hintoja, jotta työt saadaan pidettyä. Yrityksessä on tehty enemmän töitä palvelujen myynnin eteen.

Sisustussuunnittelu on kärsinyt lamasta vähemmän kuin varsinainen arkkitehtisuunnittelu. Hankkeet ovat kyllä pienempiä, mutta ne pitää useimmiten tehdä joka tapauksessa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 18.12.2009