Maksetut ja saadut palkat eivät mene tasan alueittain
- Kolme tasoa palkkasuhteelle
- Vain kaksi maakuntaa täyttää tiukimman perusteen
- Väljempään haarukkaan mahtuu joka kymmenes kunta
- Väljimmällä perusteella joka toinen seutukunta tasapainossa
- Itä-Uusimaa erottuu maakunnista
- Seutukuntien perustana työssäkäyntialueet
- Kunnat muodostettu paikallisiksi yhteisöiksi
- Kuntarajat menettäneet merkitystään
- Kartan värit osoittavat palkkasuhteen erot
- Palkkasumma alueen ostovoiman tärkein osa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Erkki Niemi on Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen yliaktuaari. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.
Palkat menevät vain harvoin alueittain tasan
niin, että jollakin alueella yritysten ja muiden työnantajien
maksamat ja kotitalouksien saamat palkkasummat ovat suunnilleen
yhtä suuret. Varsinkin kunnittain nämä summat voivat poiketa
hyvinkin paljon.
______________
Kansantalouden palkkajärjestelmässä on kaksi osapuolta: palkkoja maksavat työnantajayhteisöt ja palkkoja saavat kotitaloudet. Suljetussa kansantaloudessa yritysten ja muiden työnantajien maksamat palkat ovat yhtä suuret kuin kotitalouksien saamat palkat.
Käytännössä palkkasummat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Muutaman prosentinkymmenyksen ero aiheutuu Suomessa sijaitsevien yritysten maksamien palkkojen siirtymisestä ulkomaisten kotitalouksien tileille. Vastaavasti suomalaiset kotitaloudet saavat palkkoja ulkomailta.
Aluetalouden tarkasteluissa koko maan palkkasummiin pientä eroa aiheuttavat myös työsuhdeoptiot. Toisin kuin yleisessä kansantalouden tilinpidossa, työsuhteen perusteella saatavat optiotulot sisällytetään aluetilinpidossa kotitalouksien palkkatuloihin.
Kolme tasoa palkkasuhteelle
Maksettujen ja saatujen palkkojen tasapaino on aluetaloudessa varsin harvinainen tilanne. Eron aiheuttaa se, että palkan maksaminen kirjataan yrityksen sijaintipaikan ja palkan saaminen kotitalouden asuinpaikan mukaan. Nykyään yhä useampi käy työssä kotikunnan ulkopuolella.
Aluetalouden kannalta maksettujen ja saatujen palkkasummien tasapaino on keskeinen asia. Sitä tarkastellaan seuraavassa kolmella eritasoisella tasapainokriteerillä (Taulukko). Tiukimmassa tasapainotulkinnassa sallitaan vain kahden prosenttiyksikön poikkeama tasapainotilasta. Keskimmäisen kriteerin vaihteluväliksi on määritelty plus miinus viisi prosenttiyksikköä. Väljimmässä vaihtoehdossa sallitaan kymmenen prosenttiyksikön poikkeama.
Taulukko. Palkkasuhdeindeksin tasapaino alueittain Manner-Suomessa 2007
Alueet | Tasapaino-kriteerit | Palkkasuhdeindeksi (maksetut/ saadut) | |||||
Rajojen sisällä | Yli rajan | Alle rajan | |||||
lkm | % | lkm | % | lkm | % | ||
Maakunnat (19)* Seutukunnat (74)* Kunnat (400)* |
Kriteeri 1 Vaihteluväli [98,0-101,9] |
2 10 10 |
10,5 13,5 2,5 |
2 15 66 |
10,5 20,3 16,5 |
15 49 324 |
78,9 66,2 81,0 |
Maakunnat (19)* Seutukunnat (74)* Kunnat (400)* |
Kriteeri 2 Vaihteluväli [95,0-104,9] |
15 28 39 |
78,9 37,8 9,8 |
0 7 52 |
0,0 9,5 13,0 |
4 39 309 |
21,1 52,7 77,3 |
Maakunnat (19)* Seutukunnat (74)* Kunnat (400)* |
Kriteeri 3 Vaihteluväli [90,0-109,9] |
17 40 73 |
89,5 54,1 18,3 |
0 7 52 |
0,0 9,5 13,0 |
2 27 275 |
10,5 36,5 68,8 |
* Ahvenanmaan maakunta on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. |
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 18.12.2009