Raha ei ratkaise koulutusta

  1. Korkeakoulutus on lisääntynyt lähes kaikkialla
  2. Lukukausimaksut ovat tyypillisiä anglosaksisissa maissa
  3. Maksullisen koulutuksen maissa yksityisen rahoituksen osuus on suuri
  4. Koulutus maksaa eniten Yhdysvalloissa
  5. Vaikuttaako maksullisuus koulutukseen osallistumiseen?
  6. Rahoitus ei kerro laadusta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Mika Tuononen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2010.

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella maihin, joissa koulutus on maksutonta ja tuettua. Koulutukseen osallistutaan kuitenkin yleisesti myös maissa, joissa lukukausimaksut ovat suuria.

Kouluttautuminen mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden, ja siksi se on yksi merkittävimmistä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäjistä. Kouluttautumisen voimakas laajentuminen on ollut yleinen trendi OECD-maissa viime vuosina. Lisääntyvää kouluttautumista selittää myös sen yhteys kansalliseen kilpailukykyyn ja työn tuottavuuteen.

Koulutukseen pääsyn kynnystä on erityisesti Pohjoismaissa madallettu koulutuksen maksuttomuudella mahdollisuuksien tasa-arvon ajatuksen mukaisesti. Ilmaisesta koulutuksesta ja korkeakoulukoulutuksen rahoituksesta on kuitenkin keskusteltu Suomessa viime vuosina. On pohdittu muun muassa sitä, tulisiko EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksaa lukukausimaksuja ja tulisiko toisen korkeakoulututkinnon olla ainakin osittain maksullinen.

Tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin liittyy myös keskustelu siitä, tulisiko vastuuta opintojen rahoituksesta siirtää enemmän opiskelijalle itselleen lisäämällä opintotuen lainapainotteisuutta. Yliopistolain uudistus on lisäämässä yliopistojen yksityistä rahoitusta.

Koulutukseen osallistumisen ja koulutuksen rahoituksen oletetaan siis olevan yhteydessä toisiinsa. Tässä artikkelissa tarkastellaan OECD:n vertailutietojen avulla sitä, onko korkeakouluosallistumisen yleisyydellä ja koulutuksen rahoituksella yhteyttä toisiinsa.

Korkeakoulutus on lisääntynyt lähes kaikkialla

OECD-maissa lähes kaikki suorittavat oppivelvollisuuden mukaisen koulutuksen. Oppivelvollisuuskoulutus kattaa yleensä yhdeksän luokkaa peruskoulutusta, joissakin maissa enemmänkin. Oppivelvollisuusikä vaihtelee jonkin verran, mutta yleisin aloitusikä on 6 vuotta. Suomessa oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana, ja oppivelvollisuuden päättyessä 16-vuotiaana ilman peruskoulun päättötodistusta jäävien määrä on vain noin runsas sata oppilasta vuosittain. Tämä on noin 0,2 prosenttia ikäluokasta.

Kouluttautuminen on yleistä myös peruskoulun päättämisen jälkeen, sillä valtaosa OECD-maiden 15-19-vuotiaista nuorista on opiskelijoita. Suomessa tämänikäisistä on opiskelemassa hieman alle 90 prosenttia, muissa OECD-maissa yleensä 70-90 prosenttia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 15-19-vuotiaiden opiskelijoiden osuus samanikäisestä väestöstä OECD-maissa vuonna 2007. Prosenttia.

Lähde: Education at a Glance 2009. OECD.

Perus- ja keskiasteen kouluttautumisen laajentumisen myötä myös korkeakoulututkintojen suorittaminen on yleistynyt OECD-maissa selvästi. Koulutusmahdollisuudet ja koulutuksen saatavuus ovat parantuneet Suomessa nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta koulutustaso paranee nopeasti myös muissa maissa. Koulutustason nousu on viime vuosina ollut Suomea ripeämpää esimerkiksi Välimeren alueen maissa ja Etelä-Koreassa. Toisaalta Yhdysvalloissa ja Saksassa koulutustaso on nuoremmilla ikäluokilla jokseenkin samanlainen kuin vanhemmilla ikäluokilla eli koulutustaso ei ole merkittävästi noussut. (Kuvio 2.)

Koulutustaso paranee kuitenkin epätasaisesti: naiset hankkivat miehiä useammin korkeakoulututkinnon lähes kaikissa OECD-maissa. Ainoastaan Japanissa ja Sveitsissä naisten korkeakoulututkinnon suorittamisen odotusarvo on alhaisempi kuin miesten. Suomessa lukiokoulutus on pääväylä korkeakouluasteen opintoihin, joten sen sukupuolijakauma heijastuu voimakkaasti korkeakouluun saakka (ks. Kaukonen 2009).

Kuvio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaista ja 55-64-vuotiaista OECD-maissa vuonna 2007. Prosenttia.

Lähde: Education at a Glance 2009. OECD.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.6.2010