Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja työolotutkimus
osoittavat:
Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa
- Ikääntyneiden työllisyys kasvanut EU-maista eniten
- Halukkuus jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen yleistynyt
- Ketkä haluavat jatkaa työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen?
- Mikä selittää jatkamishalukkuutta?
- Eläkkeellä työskentelyyn valmis joka toinen yli 45-vuotias
- Jatkamishalukkuuteen voidaan vaikuttaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittajat: Dosentti Anna-Maija Lehto ja erikoistutkija Hanna Sutela työskentelevät Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2010.
Viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana 55-64-vuotiaiden
työllisyysasteet ovat nousseet 20 prosenttiyksikköä. Myös jo
eläkkeellä olevien työelämään osallistuminen on yleistynyt
nopeasti. Joka kolmas yli 45-vuotias palkansaaja on valmis
jatkamaan työssään myös 63 ikävuoden jälkeen.
____________
Kiihkeänä käytävässä eläkekeskustelussa on esitetty toistuvasti epäilyjä siitä, riittääkö vuonna 2005 toteutettu eläkeuudistus myöhentämään suomalaisten eläkkeelle jäämistä. Keskustelussa on lähinnä laskettu vuosissa mitattavia arvioita eläkkeelle siirtymisen mahdollisesta myöhentymisestä. Näiden laskelmien pohjalta on ehdotettu myös uutta lakia, jossa alinta mahdollista eläkeikää (63 vuotta) nostettaisiin ainakin 65 vuoteen.
Työelämää koskevien tilastojen ja tutkimusten parissa työskentelevien näkökulmasta katsoen keskustelun pohjana käytetyt tilastot näyttävät ilmeisen riittämättömiltä. Huomiotta ovat jääneet sellaiset keskeiset tilastoaineistot kuten Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka kertoo ikääntyneiden työllisyyskehityksestä, tai Tilastokeskuksen työolotutkimus, josta saa tietoa ikääntyneiden palkansaajien aikeista myöhentää eläkkeelle siirtymistään tai aikeista työskennellä vielä eläkkeellä ollessaan.
Ikääntyneiden työllisyys kasvanut EU-maista eniten
Suomalaiset ovat jo merkittävästi pidentäneet työssäoloaan: 55-64-vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet 20 prosenttiyksikköä viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Työllisyysasteiden kasvu on ollut Suomessa selvästi nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin (Kuvio 1). Vielä 1990-luvun lopussa Suomen tilanne oli aikalailla samalla tasolla kuin EU27- ja EU15-maissa, mutta vuonna 2008 ikääntyneiden työllisyysaste oli meillä jo 56 prosenttia, kun se muualla EU:ssa oli keskimäärin 46 prosenttia.
Kuvio 1. 55-64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa
Lähde: EU Labour Force Surveys, Eurostat
Ikääntyneiden nopeasti kasvaneita työllisyysasteita ei selitä osa-aikaeläke, sillä osa-aikaisia on 55-64-vuotiaista työllisistä vain 17 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Norjassa, joissa ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomea korkeammat, on myös osa-aikaisten osuus ikäryhmässä selvästi suurempi, yli 30 prosenttia.
Työllisyysasteet antavat reaaliaikaisina luotettavamman kuvan ikääntyneiden käyttäytymisestä työmarkkinoilla kuin laskennalliset eläkkeellesiirtymisajan odotteet. Nuo julkisuudessa paljon käytetyt eläkeiän odotteet ovat arvioita siitä, milloin esimerkiksi 25-vuotiaat tai 50-vuotiaat jäävät eläkkeelle. Nuorina tai keski-ikäisinä työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät henkilöt madaltavat varsinkin 25-vuotiaille laskettua odotetta. Työkyvyttömyyseläkkeiden tarkastelu pitäisikin kokonaan irrottaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä koskevasta keskustelusta.
Toisaalta vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei vielä kuvaa sitä, millaisen työpanoksen ikääntyneet antavat työmarkkinoilla. Suomessa on nopeasti yleistynyt myös jo eläkkeellä olevien työelämään osallistuminen. Kun esimerkiksi vuoden 2004 helmikuussa 65-74-vuotiaita työllisiä oli 19 000, oli heitä tämän vuoden helmikuussa jo 40 000. Maatalousyrittäjiä oli tästä joukosta vain noin neljännes. Tämä eläkeaikainen työnteko ei näy niissä laskelmissa, joita nyt tehdään vanhuuseläkkeelle siirtymisestä eläkerekistereiden avulla. Eläkkeellä työskentely lisää koko väestön työpanosta, ja se tulisi tulevaisuuslaskelmissa myös ottaa huomioon.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 15.4.2010