Arkkitehtuurin talous

  1. Arkkitehtipalvelujen arvo on kasvanut hyvin
  2. Osa rakennusklusteria
  3. Rakennusalan suunnittelupalvelujen henkilöstön määrä kasvussa
  4. Herkkä ala, korkea kynnys
  5. Toimistot keskimäärin pieniä, keskittymisaste nousussa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2010.

Arkkitehtuurilla on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnassa verrattuna alan toimistojen kokoon. Itse arkkitehtipalvelujenkin arvonlisäys on kasvanut viime vuosina selvästi muuta taloutta nopeammin.
_________________

Arkkitehtuurin ja talouden välistä suhdetta voi tarkastella ainakin kolmella tasolla. Taloudellisesti merkittävin on yhdyskuntasuunnittelun taso: miten tilankäyttö suunnitellaan asumisen ja työpaikkojen ja muiden tilojen kesken. Jos asuminen, työpaikat ja ostoskeskukset ripotellaan hajalleen kuin varpusparvi, taloudelliset vaikutukset ovat merkittävästi erilaisia verrattuna vaikkapa tiiviiseen keskittämiseen.

Arkkitehtuuriretoriikassa ja sitä tietä myös käytännössä on em. asioissa vallinnut Suomessakin monia ihanteita aina puutarhakaupungista lähtien. Toki arkkitehtuuriretoriikan ja käytännön välinen suhde tuntuu ainakin ulkopuoliselle enemmänkin varjonyrkkeilyltä. Retoriikassa myös talouden rooli jää useimmiten peittoon joko tarkoituksella tai huomaamatta.

Toiseksi tärkein talouden kannalta on rakentamisen sekä teknisiin että esteettisiin valintoihin liittyvä taso: millaisista materiaaleista talot rakennetaan, kuinka korkeita niistä tehdään, miten ekotehokkaita niistä tehdään, miten yhteensopivia jne. Näissä asioissa tehtävissä ratkaisuissa arkkitehtitoimistoilla on omaa kokoaan suurempi taloudellinen rooli, kuten kaikki tietävät ammoisesta tasakattopakkomielteestä alkaen. Tämä on se arkkitehtuurin alue, jolla käydään ehkä suurimmat julkisuuden kiistat, kuten vaikkapa viime aikojen pilvenpiirtäjä- tai Katajanokan hotellisuunnitelmakeskustelut osoittavat.

Kolmas, taloudellisesti vaatimattomin taso on arkkitehtuurin oma talous: arkkitehtipalvelujen kustannusten, koulutuksen ja arkkitehtien sopivan lukumäärän kaltaiset asiat. Tämä artikkeli keskittyy pääosin tähän viimemainittuun tasoon ja siinä lähinnä arkkitehtitoimistojen taloudelliseen rooliin. Arkkitehtuuri osana taidetta ja muotoilukulttuuria jää tämän artikkelin ulkopuolelle.

Arkkitehtipalvelujen arvo on kasvanut hyvin

Kuviossa 1 on esitetty rakennusalan käypähintaisen arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1995 lähtien. Arkkitehtipalvelujen arvo on kasvanut voimakkaammin kuin koko kansantalous ja viime vuosina myös hivenen talonrakentamista paremmin.

Vuosituhannen alun pieni taantuma ei oikeastaan koskenut arkkitehtipalveluja toisin kuin edellisen vuosikymmenen lama. Silloinhan arkkitehtipalvelut kävivät todella alhaalla.

Suunnittelupalvelujen hinnat ovat nousseet hieman rakentamisen hintoja nopeammin. Erot rakentamisen suunnittelupalvelujen ja itse rakentamisen hintakehityksessä ovat silti sen verran pienet, että kuvion 1 käypähintaiset käyrät kuvaavat riittävän hyvin myös rakennustuotannon eri osien keskinäisen volyymin kehitystä.

Kuvio 1. Arvonlisäys käyvin hinnoin 1995 - 2008, 1995=100

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 2.6.2010