Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa

  1. 1930-luvulla "kehitysvirheet ja vastasyntyneiden taudit" olivat lasten yleisin kuolemansyy
  2. Lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat vähentyneet dramaattisesti
  3. Käsitys lapsen merkityksestä muuttui 1900-luvulla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Helena Korpi on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Suomen lapsikuolleisuus on nykyään pienimpiä maailmassa. Vuonna 1936 alle viisivuotiaana menehtyi lähes 100 lasta tuhatta syntynyttä kohden, mutta vuonna 2008 enää 3,5 lasta tuhannesta.

Maailman lapsikuolleisuus on vähentynyt suhteellisen helpoin ja tehokkain keinoin, kuten rokotuksilla ja paremmalla vesi- ja sanitaatiohuollolla (Rosling 2010). Lapsikuolleisuus on maailman pienintä Ruotsissa, Luxemburgissa, Islannissa, Singaporessa, Liechtensteinissa, San Marinossa ja Suomessa. Toisessa ääripäässä ovat Afganistan, Angola, Tšad ja Somalia, joissa yli 200 lasta tuhannesta menehtyy ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Puolet maailman maista on sellaisia, joissa alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on alle 20 lasta tuhannesta.

Suomessa on tehty kuolemansyytilastoja vuodesta 1936. Sen jälkeen niin yhteiskunta kuin lasten elinolotkin ovat muuttuneet täysin. Tarkastelen artikkelissani lasten kuolleisuuden kehitystä ja pohdin yhteiskunnallisten muutosten sekä lasten terveyteen kohdistuneiden toimien vaikutuksia lapsikuolleisuuden vähenemiseen.

1930-luvulla "kehitysvirheet ja vastasyntyneiden taudit" olivat lasten yleisin kuolemansyy

Vuonna 1936 Suomessa kuoli alle vuoden vanhana 4 543 lasta ja 1-4-vuotiaana 2 036 lasta. Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus tuhatta syntynyttä kohden oli 95.

Vuonna 2008 tilanne oli tyystin toinen: alle vuoden ikäisenä kuoli 159 lasta ja 1-4-vuotiaana 42 lasta. Alle viisivuotiaiden kuolleisuusluku on 3,4. (Kuvio 1.) Lapsikuolleisuuden alenemisen syistä saa hyvän käsityksen, kun tarkastelee alle 5-vuotiaiden yleisimpiä kuolemansyitä vuosina 1936 ja 2008 (taulukko).

Kuvio 1. 0-vuotiaiden ja 1-4-vuotiaiden kuolleisuus 1000 syntynyttä kohden.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Ensimmäiset elinviikot ja ensimmäinen elinvuosi ovat aina olleet pikkulapsilla riskialtteimmat. Vuonna 1936 kaksi kolmannesta alle 5-vuotiaana kuolleista menehtyi alle vuoden iässä, ja heistä 40 prosenttia syntymävammoihin, kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen heikkouteen. Erityisen vakava sairaus tuolloin oli keuhkokuume (ml. muut hengityselinten sairaudet), johon kuoli runsaat 1 000 alle 5-vuotiasta.

Kolmekymmentäluvulla myös tartuntataudit vaanivat pikkulapsia. Niistä eniten pikkulasten kuolemia aiheuttivat influenssa, hinkuyskä, kurkkumätä, tulirokko, keuhkotuberkuloosi sekä muiden elinten tuberkuloosi.

Myös pikkulasten väkivaltaisia kuolemia oli runsaasti: 73 vauvaa koki väkivaltaisen kuoleman vuonna 1936. Väkivaltakuoleman yleisyyttä kuvaa sekin, että "lapsenmurha" oli kuolemansyytilastossa erillisenä kuolinsyynä. Myös hukkumiskuolemat olivat yleisiä: vuonna 1936 hukkui 89 alle 5-vuotiasta lasta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.9.2010