Suomi ja Ruotsi panostavat eniten t&k-toimintaan
- Tutkimusintensiteettimme kehitys maailman huippua
- Suomi saattanut jo ohittaa Ruotsin
- Syntyykö t&k-toiminnan tuloksena innovaatioita?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Tero Luhtala on yliaktuaari Tilastokeskuksen tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualueella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.
Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen
käytetyt varat olivat miltei 7 miljardia euroa ja Ruotsissa reilut
12 miljardia euroa vuonna 2008. Molemmat ovat ainoita jäsenmaita,
joiden t&k-menot ylittävät EU:n tavoitteen, kolme prosenttia
bkt:sta. Suomessa osuus hipoi viime vuonna jo neljää
prosenttia.
_____________________
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on Suomessa tilastoitu vuodesta 1971 alkaen. Tilastokeskus oli aikoinaan mukana OECD:n työryhmässä käynnistämässä alan tilastointia, joten alan tilastojen historia ei käytännössä pidemmälle menneisyyteen voisi ulottuakaan. T&k-toimintatilastoa laadittiin tilastovuoteen 1997 saakka joka toiselta vuodelta, sen jälkeen vuosittain. Lisäksi vuosina 1994 ja 1996 toteutettiin ns. välikyselyt, joissa kerättiin keskeisimmät yrityssektoria koskevat t&k-toimintatiedot.
T&k-toiminnan menot ovat kasvaneet poikkeuksetta koko tilaston historian ajan. 1990-luvun alun lamavuosina kasvu hieman hidastui ja yritysten t&k-menot reaalisesti laskivatkin. Koko 1990-luvun jälkipuolisko oli kuitenkin jälleen t&k-menojen nopean kasvun aikaa, vuosittainen menojen lisäys oli parhaimmillaan 500 miljoonan euron luokkaa. T&k-panostuksissa yllettiin joka vuosi runsaan 10 prosentin reaalikasvuun, vuosina 1996 ja 1999 jo 15 prosentin paikkeille.
Yrityksissä, korkeakoulu- sekä julkisella sektorilla harjoitetun t&k-toiminnan kokonaistutkimusmenoiksi tilastoitiin vuonna 1971 noin 73 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 lähestyttiin jo 7 miljardin euron rajaa. Käyvin hinnoin vertaillen t&k-menot ovat vuosien saatossa miltei satakertaistuneet. Reaalisesti menot ovat vuodesta 1975 vuoteen 2008 "ainoastaan" kymmenkertaistuneet. Yrityssektorin osuus t&k-menoista oli 74 prosenttia vuonna 2008.
Viimeaikaisen taantuman myötä näyttää siltä, että t&k-menojen kasvu olisi nyt taittumassa. Kehityksen todellinen suunta selviää myöhemmin syksyllä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuoden 2009 tilastotiedot julkaistaan.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa vuosina 1971 - 2009
| Vuosi | T&k-menot milj. € | ||||
| Yhteensä | Yritykset | Julkinen sektori* |
Korkea- koulusektori |
T&k-menojen bkt-osuus ** |
|
| 1971 | 73,0 | 39,9 | 17,9 | 15,4 | .. |
| 1973 | 105,0 | 55,9 | 25,7 | 23,4 | .. |
| 1975 | 160,5 | 83,5 | 42,6 | 34,4 | 0,89 |
| 1977 | 218,4 | 113,5 | 59,3 | 45,7 | 0,97 |
| 1979 | 294,0 | 161,1 | 79,1 | 53,8 | 1,02 |
| 1981 | 418,0 | 238,5 | 110,3 | 68,8 | 1,11 |
| 1983 | 610,0 | 346,6 | 133,0 | 130,4 | 1,30 |
| 1985 | 882,7 | 518,4 | 179,8 | 184,5 | 1,54 |
| 1987 | 1 142,3 | 673,1 | 233,5 | 235,7 | 1,72 |
| 1989 | 1 501,2 | 924,8 | 286,1 | 290,2 | 1,78 |
| 1991 | 1 711,0 | 975,1 | 357,5 | 378,0 | 2,01 |
| 1993 | 1 795,8 | 1 048,5 | 379,7 | 367,5 | 2,14 |
| 1995 | 2 172,4 | 1 373,4 | 374,4 | 424,6 | 2,26 |
| 1997 | 2 904,9 | 1 916,7 | 408,7 | 579,6 | 2,71 |
| 1998 | 3 354,5 | 2 252,8 | 443,8 | 657,9 | 2,88 |
| 1999 | 3 879,0 | 2 643,9 | 470,1 | 764,8 | 3,17 |
| 2000 | 4 422,6 | 3 135,9 | 497,4 | 789,3 | 3,35 |
| 2001 | 4 619,0 | 3 284,0 | 500,9 | 834,1 | 3,32 |
| 2002 | 4 830,3 | 3 375,1 | 529,7 | 925,6 | 3,37 |
| 2003 | 5 005,0 | 3 527,9 | 515,4 | 961,7 | 3,44 |
| 2004 | 5 253,0 | 3 683,5 | 530,1 | 1 039,8 | 3,45 |
| 2005 | 5 473,7 | 3 876,9 | 554,7 | 1 042,1 | 3,48 |
| 2006 | 5 761,2 | 4 107,8 | 574,2 | 1 079,2 | 3,48 |
| 2007 | 6 242,7 | 4 513,4 | 564,7 | 1 164,6 | 3,47 |
| 2008 | 6 871,1 | 5 102,0 | 588,5 | 1 180,6 | 3,72 |
| Korkeakoulusektori
sisältää yliopistolliset keskussairaalat vuodesta 1997 ja ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen. Julkinen sektori sisältää kuntia vuodesta 2007 alkaen. Julkisen sektorin, korkeakoulusektorin ja sektoreiden yhteenlasketut vuoden 1985 tiedot ovat arvioita. Korkeakoulusektorin vuosien 1973 ja 1977 tiedot ovat arvioita. * ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) ** bkt 2006 - 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietoja |
|||||
Lähde: Tilastokeskus, tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vuosina 1971 - 2008
Lähde: Tilastokeskus, tiede-, teknologia- ja tietoyhteiskuntatilastot
Tutkimusintensiteettimme kehitys maailman huippua
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan bruttokansantuoteosuus jäi Suomessa vielä tilastoinnin alkuaikoina vajaaseen prosenttiin. Kehitys oli sittemmin nousujohteinen aina vuoteen 1994 saakka, jolloin saavutettiin 2,3 prosentin taso. Sen jälkeen bkt-osuus kehittyi suotuisasti 1990-luvun loppua kohti.
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen onkin sitten ollut Suomessa t&k-intensiteetin tasaantumisen aikaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen saavutettua 3,5 prosentin bkt-osuuden tason ei osuus juurikaan ole muuttunut ennen vuotta 2008.
Kansainvälisissä vertailuissa muutos ei vielä näy, mutta Tilastokeskuksen mukaan t&k-intensiteetti on noussut vuonna 2008 yli 3,7 prosenttiin ja vuonna 2009 arviolta jo 4 prosentin paikkeille. Tämä viimeaikainen nopea nousu ei kuitenkaan yksinomaan johdu kasvaneista t&k-panostuksista, vaan myös taantuman myötä supistuneesta bruttokansantuotteesta.
Tutkimusintensiteetti on t&k-menojen kuvaajana kansainvälisesti käytetyin tunnusluku, jonka kautta eri maiden tutkimuspanosta yleisimmin vertaillaan. Tutkimuksella ja kehitystyöllä ei välttämättä aina tarkoiteta samaa, mistä johtuen indikaattorin käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä. Siitä huolimatta tutkimusintensiteetti tunnuslukuna kertoo varsin hyvin kunkin maan panostuksesta tieteeseen ja teknologiaan.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 7.9.2010