Miehet ovat naisia liikkuvampia netin käyttäjiä

  1. Naiset käyttävät kirjastojen nettipalveluita, miehet monenlaisia langattomia lähiverkkopalveluita
  2. Nuoret aikuiset liikkuvimpia verkkopalveluiden käyttäjiä
  3. Naisten ja miesten väliset erot lisääntyvät koulutuksen myötä
  4. Mobiilit verkkopalvelut murrosvaiheessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Perttu Melkas on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.

Internetin käytön sukupolvierot ovat tunnetusti suuria, mutta sukupuolten väliset erot ovat suhteellisen pieniä. Nuoret ovat ensimmäisinä omaksuneet uudenlaiset mobiilit laitteet ja niiden aktiivisen ja liikkuvan käytön.

Uuden viestintätekniikan omaksuminen on ollut vahvasti sukupolvisidonnaista. Nuoret omaksuvat uudet käyttötavat ja palvelut ensimmäisinä. Sukupuolierot sen sijaan ovat toissijaisia, kuten tavallisimpia internetin ja matkapuhelimen käyttötapoja kuvaavat luvut osoittavat (taulukko 1).

Tarkastelen artikkelissani internetin niin sanotun mobiilin käytön eroja naisten ja miesten välillä. Otan huomioon myös ikä- ja koulutuserot.

Taulukko 1. Eräitä tieto- ja viestintätekniikan tärkeimpiä käyttötapoja sukupuolen mukaan vuonna 2009.

  Naiset % Miehet %
Käyttänyt internetiä viimeisen 3 kk aikana 83 82
On matkapuhelin käytössä 97 98
Etsinyt tietoja tavaroista ja palveluista internetin kautta viimeisen 3 kk aikana 71 74
Lähettänyt tai vastaanottanut sähköposteja viimeisen 3 kk aikana 77 74
Käyttänyt internetiä verkko-opiskeluun viimeisen 3 kk aikana 13 13
Tilannut tai ostanut joskus jotain internetin kautta yksityiskäyttöön 71 73

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Tilastokeskus.

Naiset käyttävät kirjastojen nettipalveluita, miehet monenlaisia langattomia lähiverkkopalveluita

Miehet ja naiset käyttävät internetiä suunnilleen yhtä yleisesti kotona, tuttavien luona sekä työ- ja opiskelupaikoilla. Erot sukupuolten välillä kasvavat ihmisten liikkuessa mainittujen paikkojen ulkopuolella. Tätä selvitettiin kysymällä, onko vastaaja käyttänyt internetiä jossain muualla. Myönteisesti vastanneilta kysyttiin, ovatko he käyttäneet internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana kirjastossa, yhdistyksen tai yhteisön tietokoneella, valtion tai kunnan virastossa tai palvelupisteessä, internetkahvilassa tai muissa julkisissa tiloissa langattomien lähiverkkopalveluiden kautta. Viimeksi mainittuihin kuuluvat yleiset alueet ja rakennukset kuten lentokentät, joissa WLAN-yhteys on mahdollinen.

Internetin käyttö edellä luetelluissa paikoissa on nuorilla miehillä yleisempää kuin samanikäisillä naisilla, mutta ero tasoittuu myöhemmällä iällä (taulukko 2).

Kuvioissa 1 ja 2 tarkastellaan ikäluokittain naisten ja miesten internetin käyttöä eri paikoissa siten, että käyttöpaikkojen osuudet on laskettu yhteen. Koska sama henkilö voi käyttää kolmen kuukauden aikana internetiä useissa paikoissa kuten kirjastossa ja internetkahvilassa, käyttöpaikoittain yhteenlasketut osuudet ovat selvästi suurempia kuin ikäryhmittäiset käyttäjäosuudet (ks. taulukko 2). Näin tarkastellen sukupuolten väliset erot korostuvat: miehet käyttävät internetiä useammin muualla ja keskimäärin myös useammissa muissa paikoissa kuin naiset.

Kuvio 1. Internetin kotien sekä työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuoliset yhteenlasketut käyttöpaikat viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2009. Naiset iän mukaan. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

 

Kuvio 2. Internetin kotien sekä työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuoliset yhteenlasketut käyttöpaikat viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2009. Miehet iän mukaan. Prosenttia.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009, Tilastokeskus.

Erityisesti nuoret miehet ovat saman ikäisiä naisia aktiivisempia internetin käyttäjiä liikkuessaan kotien tai työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuolella niin vapaa-ajalla kuin työtehtävissäkin. Naisilla internetin käyttö on miehiä yleisempää kirjastoissa. Tätä selittää se, että naiset käyvät kirjastoissa miehiä enemmän (ks. Sauri 2005, 38).

Miehet puolestaan käyttävät internetiä jonkin yhdistyksen tai yhteisön koneelta useammin kuin naiset. Miesten vain hieman naisia suurempi osallistuminen yhdistystoimintaan ei kuitenkaan selitä eroa (ks. Hanifi 2005, 217). Miehet saattavat olla naisia useammin joko yhdistysten aktiivijäseniä tai kyse on väljemmistä miesten yhteisöistä esimerkiksi urheilun tai harrastusten parissa.

Kun kirjastoja sekä yhdistyksiä ja yhteisöjä tarkastellaan yhdessä, niiden osuus on miehillä ja naisilla suunnilleen yhtä suuri. Miehille internetkahvilat ja vastaavat paikat kuten R-kioskit ja julkisten tilojen langattomat lähiyhteydet ovat tärkeämpiä kuin naisille, ja se selittää suurimmaksi osaksi muualla tapahtuvan internetin käytön erot.

Taulukko 2. Internetin käyttö viimeisen kolmen kuukauden aikana muualla kuin kodeissa, työpaikoilla tai opiskelupaikoissa sukupuolen mukaan vuonna 2009. Prosenttia.

Ikä Naiset % Miehet %
16—24 28 31
25—34 25 38
35—44 24 28
45—54 18 24
55—64 11 12
65—74 6 7

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2009. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.12.2010