Asuntotulo lisää taloudellisen hyvinvoinnin vertailumahdollisuuksia
- Haasteena maiden vertailu
- Asuntotulo erillisenä tulolajina
- Asuntotulo hyödyttää velattomissa omistusasunnoissa asuvia
- Asuntotulo lisää suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisten tuloja
- Tulojen eriarvoisuus pienenee
- Asuntotulo toimeentulovaikeuksissa?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Marie Reijo on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2010.
Omistusasunto lisää taloudellista hyvinvointia ja turvaa muun varallisuuden ohella kotitalouksien taloudellista asemaa. Asuntotulon lisääminen kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin pienentää tuloeroja ja köyhyysriskin alla olevien henkilöiden määrää Euroopan maissa. Samankaltainen vaikutus on markkinahintaa edullisemmin vuokratuista asunnoista syntyvällä laskennallisella edulla.
Kotitalouksien köyhyysriskiä ja tulonjaon eriarvoisuutta on mitattu EU-maat kattavassa tilastoinnissa toistaiseksi rahatuloihin perustuvalla tulokäsitteellä. Laskennallisia eriä, omistusasunnosta tai julkisista hyvinvointipalveluista kuten asumis-, koulutus- ja terveyspalveluista saatavaa taloudellista etua ei ole sisällytetty tuloihin. Muun muassa OECD (2008) on arvioinut näiden vaikutusta tulonjakoon Euroopan maissa. Laskennalliset erät pienentävät kotitalouksien elinkaaren mukaisia tuloeroja. Maiden sisäinen ja maiden välinen tulonjaon eriarvoisuus pienenee, mutta maiden järjestys eriarvoisuudessa sitä vastoin säilyy lähes samana.
EU:n tilastovirasto Eurostat on liittämässä laskennallisista eristä ensisijaisesti asuntotulon kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tulo- ja elinolotilastossaan (EU-SILC). Asuntotulolla tarkoitetaan sitä etua, jonka kotitalous saa asuessaan omistusasunnossa verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen (ks. tietolaatikko). Kansallisessa tulonjakotilastossa asuntotulo on ollut osana kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja vuodesta 1987. Nykyinen laskentamenetelmä on ollut käytössä vuodesta 1993 lähtien. Eurooppalaisessa kulutustilastoinnissa asuntotulo on luettu asumisen kulutusmenoihin useissa maissa jo 1980-luvun lopulla.
Haasteena maiden vertailu
Mikrotasoisissa kotitalouskohtaisissa tilastotutkimuksissa asuntotulon mittaaminen ei ole ollut ongelmatonta. Kansainvälisesti luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottaminen vaatii menetelmien riittävää harmonisointia ja yhtäpitävyyttä muiden tilastojen kanssa. Mikrotason tietoja tilastoidaan väestöryhmittäin, usein moniulotteisesti. Lisäksi tilastoaineistoja käytetään tilastollisiin monimuuttuja-analyyseihin tieteellisissä tutkimuksissa. Tiedot ovat sensitiivisempiä käytetyille laskentamenetelmille verrattuna makrotason tilastoihin, jota kansantalouden tilinpito edustaa.
Vuonna 2009 EU-SILCin tulokäsitteitä arvioitiin tilaston kehittämiseen liittyvän Net-SILC-verkoston projektin hankkeessa (Juntto ym. 2010; Sauli ym. 2010; Törmälehto ym. 2010). Tavoitteena oli analysoida asuntotulon vaikutusta EU-maiden kotitalouksien tulotasoon ja yhteisiin köyhyysindikaattoreihin sekä tulonjaon eriarvoisuuteen. Hankkeessa arvioitiin asuntotulon laskennassa käytettyjä menetelmiä, tietojen vertailukelpoisuutta ja esitettiin harmonisoinnin kehittämistarpeita.
Maat eroavat toisistaan asuntomarkkinoiden ja olemassa olevan asuntokannan suhteen. Lisäksi asuntotulon laskentaan käytettävissä tietolähteissä on eroavuuksia. Nämä tekijät asettavat erityisiä vaatimuksia käytettäville laskentamenetelmille. Asuntotulon laskennan menetelmät perustuvat suosituksiin. Menetelmävalinnoissa ja -ratkaisuissa on otettava huomioon asumisen kansalliset erityispiirteet. Kulttuuriset ja institutionaaliset erot asumisessa ovat huomattavia jopa hyvinvoinniltaan samankaltaisten maiden kuten Pohjoismaiden välillä.
Esittelen tässä artikkelissa hankkeessa saatuja tuloksia asuntotulon vaikutuksista kotitalouksien tulotasoon ja tulojen eriarvoisuuteen Euroopassa. Kuvioissa esitetyt tiedot on päivitetty tutkimusvuoden 2008 luvuilla.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.12.2010