Onnelliset antavat

  1. Hyväntekemisen tavat vaihtelevat
  2. Onnelliset ja anteliaat tanskalaiset
  3. Ikä lisää antamista
  4. Kritiikin ja puolustuksen puheenvuoro
  5. Kitsaat helleenit, avokätiset irkut
  6. Positiivinen kierre käyntiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Jouni Kotkavuori on Tieto&trendit-lehden erikoistoimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2010.

Australialaiset ja uusiseelantilaiset ovat maailman auliimpia hyväntekijöitä. Vauraudella on yhteys auttamiseen mutta ei niin vahva yhteys kuin onnellisuudella. Vaan miksi meitä suomalaisia ei näy lähelläkään maailman antamisindeksin kärkisijoja?
_________________

On taas aika tuskailla, mitä antaa lahjaksi ihmisille, joilla on jo kaikkea. Useat järjestöt – Kirkon Ulkomaanapu, Unicef, World Vision jne. – tarjoavat ratkaisua, joka voi pelastaa mattimyöhäisenkin lahjanetsiskelijän vielä jouluaattona. Kotitietokoneen ääreltä voi hankkia tosi tarvitsijoille vaikkapa vuohen, kuokan, puuntaimen tai kalastusverkon.

Ja se, jolla jo on kaikkea, saa lahjaksi kuvan vuohesta, kanasta tai kuokasta. Sekä hyvän mielen, toivottavasti. Hyvä mieli voi tulla myös antajalle, jonka rahalla em. järjestöt huolehtivat, että vuohi päätyy antamaan köyhälle perheelle maitoa ja lisätuloja.

Ainakin on niin, että onnelliset antavat. Tämä selviää brittiläisen Charities Aid Foundationin (CAF) selvityksestä The World Giving Index 2010. Selvitys on laajuudessaan ensimmäinen laatuaan. Gallup-yhtiön jatkuvan maailmanlaajuisen kyselyn yhteydessä toteutettuna se kattaa 95 prosenttia maailman väestöstä. Tämän vuoden alussa tehdyssä vertailussa oli mukana 153 maata.

Erilaisia kulttuureita ja yhteiskuntia kattavalla selvityksellä on vääjäämättä puutteensa. Antamisindeksin ansio on kuitenkin siinä, että se ei tarkastele pelkästään rahan lahjoittamista, mikä nostaisi vauraimmat maat järjestään myöskin auliimmiksi hyväntekijöiksi. Gallupin kyselyssä tiedusteltiin, mitä kolmesta auttamisen tavasta vastaajat olivat harjoittaneet viimeisen kuukauden aikana:

  • lahjoittaneet rahaa jollekin järjestölle
  • antaneet aikaansa vapaaehtoistyössä järjestölle
  • auttaneet tuntematonta avuntarvitsijaa

Järjestöjen kirjo kyselyssä oli laaja. Mukana olivat myös poliittiset ja uskonnolliset organisaatiot rekisteröityjen hyväntekeväisyysjärjestöjen ja paikallisten yhteisöjen lisäksi.

Kyselyssä selvitettiin myös ihmisten onnellisuutta: sitä kuinka hyvänä he pitivät elämäänsä kymmenportaisella asteikolla parhaasta mahdollisesta elämästä surkeimpaan mahdolliseen. Näin saatua maan "onnellisuuden" astetta, kuten myös maan vaurautta bkt:lla mitattuna, verrattiin sitten antamiskäyttäytymiseen.

Tulos oli selkeä: antaminen on yhteydessä sekä maan vaurauteen että onnellisuuteen. Yhteys koettuun onnellisuuteen oli kuitenkin selvästi vahvempi kuin maan bruttokansantuotteen suuruuteen. Onnellisten maiden asukkaat ovat halukkaampia antamaan hyväntekeväisyyteen kuin pelkästään rikkaiden maiden asukkaat.

Hyväntekemisen tavat vaihtelevat

Tutkimuksen päähavainto oli se, että antamisen tavat vaihtelevat yllättävänkin paljon. Rahaa oli viimeisen kuukauden aikana liettualaisista lahjoittanut vain 4 prosenttia, maltalaisista 83 prosenttia. Vain 2 prosenttia kambodzalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä, kun taas turkmenistalaista aikaansa oli hyväntekeväisyyteen antanut peräti 61 prosenttia. Liberialaisista oli antanut rahaa 8 prosenttia, mutta 76 prosenttia oli auttanut itselleen tuntematonta ihmistä.

Avun antaminen vieraalle tarvitsijalle on selvityksen mukaan yleisin altruismin muoto maailmassa. Kyselyä edeltäneen kuukauden aikana näin oli tehnyt 45 prosenttia maailman väestöstä. Rahaa oli antanut 30 prosenttia ja aikaansa vapaaehtoistyöhön 20 prosenttia vastaajista.

Näiden kolmen hyväntekemismuodon keskiarvo muodostaa CAF:n maailman antamisindeksin. Sen kärkisijalle nousevat australialaiset ja uusiseelantilaiset 57 prosentin keskiarvollaan. Kärkisijan heille tuo suurin valmius antaa rahaa ja vapaaehtoistyöaikaa ja vielä näiden lisäksi toiseksi suurin alttius auttaa vierasta ihmistä.

Kahdeksan muunkin maan indeksi nousi yli 50 prosentin, kuten oheisesta taulukosta käy ilmi.

Hyväntekeväisyyden laajentaminen muuksikin kuin rahan lahjoittamiseksi tuo virkistäviä yllätyksiä altruistisimpien maiden ryhmään: Sri Lanka, Laos, Sierra Leone, Turkmenistan ja Guyana tulevat ennemminkin mieleen avun vastaanottajina kuin antajina.

Taulukosta näkee yleisindeksin lisäksi kiinnostavia eroja auttamistavoissa. Köyhille maille leimallinen vieraiden ihmisten auttaminen on hyvin yleistä selvityksen mukaan myös rikkaassa Pohjois-Amerikassa – reilusti yleisempää kuin vaikkapa Suomessa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 22.12.2010