Arvoa nuorten työvoimalle
- Nuorten työvoima on jo käytössä
- Tuleeko nuorista osaajista pulaa?
- Arvostetaanko nuorten osaamista?
- Keskustelua työtä koskevista asenteista
- Sitoutumisessakaan ei muutosta
- Pysyvä työsuhde tulevaisuuden turvaksi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Dosentti Anna-Maija Lehto työskentelee tutkimuspäällikkönä Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.
Toistuvasti voi kuulla mielipiteen, että
nuorten pitäisi tulla aikaisemmin työelämään. Todellisuudessa
nuoret kuitenkin ovat jo merkittävä osa työvoimaa. Heiltä löytyy
myös osaamista ja oikeaa asennetta.
____________________
Vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikana hyvin merkittävä osa työllisyyden vähentymisestä oli opiskelijoiden työllisyyden tilapäistä vähentymistä. Kuvio 1 kuvastaa vuosineljänneksittäin tapahtuneita muutoksia työllisyydessä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Taantuman kokonaismuutoksesta saa parhaan kuvan laskemalla yhteen kahden vuoden aikaisen muutoksen vuoden 2008 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen.
Kuvio 1. Työllisyyden muutos
edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Lähde: Työvoimatutkimus 2006 – 2010. Tilastokeskus
Työllisten määrä väheni tuolloin yhteensä 87 000 henkeä. Samana ajankohtana opiskelun ohessa työssä olevien määrä väheni 39 000 henkeä (kuvio 2). Näin ollen lähes puolet työllisyyden vähennyksestä selittyy opiskelijatyöllisyyden vähentymisellä. Opiskelijoiden voidaan sanoa kantaneen huomattavasti osuuttaan suuremman taakan työllisyystilanteen heikentymisestä, sillä normaalioloissa opiskelijatyöllisten osuus kaikista työllisistä on vain noin 11 prosenttia.
Kuvio 2. Opiskelijoiden työllisyyden muutos
edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Lähde: Työvoimatutkimus 2006 – 2010. Tilastokeskus
Nuorten työvoima on jo käytössä
Suomessa poikkeuksellisen suuri osa opiskelijoista on työssä opiskelun tai koulunkäynnin ohessa. Taulukosta nähdään, kuinka moni oli työssä vuoden ensimmäisenä neljänneksenä, siis lukukauden aikana eikä vain kesätöissä. Huippuvuonna 2008 heitä oli opiskelijoista 42,7 prosenttia, eli lähes 300 000 henkeä. Tämä on merkittävä työvoimanosa ja samalla myös työvoimapuskuri huonoina aikoina, kuten 2009 ja 2010, jolloin osuudet ja määrät laskivat selvästi. On myös varsin vaikea sanoa, milloin suomalaiset opiskelijat varsinaisesti tulevat työelämään, kun näin suuri osa on työssä jo lukukausien aikana. Tällöin myös puheet siitä, että Suomessa on nopeutettava opiskelijoiden työelämään tuloa, tuntuvat varsin oudoilta.
Opiskelijoiden työvoimaan kuuluvuus 2005–2010
| 1. neljännes |
Opiskelijoita yhteensä |
Työlliset opiskelijat | Työttömät opiskelijat | Pelkästään opiskelee |
|||
| % opiskeli- joista |
% opiskeli- joista |
% opiskeli- joista |
|||||
| 2005 | 674 000 | 246 000 | 36,5 | 47 000 | 6,9 | 381 000 | 56,5 |
| 2006 | 688 000 | 265 000 | 38,5 | 48 000 | 6,9 | 376 000 | 54,6 |
| 2007 | 706 000 | 279 000 | 39,5 | 50 000 | 7,0 | 377 000 | 53,3 |
| 2008 | 700 000 | 299 000 | 42,7 | 40 000 | 5,7 | 361 000 | 51,5 |
| 2009 | 677 000 | 272 000 | 40,2 | 39 000 | 5,7 | 366 000 | 54,0 |
| 2010 | 700 000 | 260 000 | 37,1 | 49 000 | 7,0 | 391 000 | 55,8 |
Lähde: 1. neljännes, 15–74-vuotias väestö. Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
On käyty keskustelua siitä, että opiskelijoiden työssäkäynti hidastaa opintoja. Tässä on varmaan jotain perää, mutta toisaalta työkokemus on myös arvokasta. Kun on tutkittu eri maiden vastavalmistuneiden työnsaantia, on käynyt ilmi, että Suomessa valmistuneet saavat helpommin oman alansa töitä kuin esimerkiksi Britanniassa, jossa opiskellaan hyvin nuorina ja pyritään valmistumisen jälkeen työllistymään ilman työkokemusta (Lindberg 2008). Oman alan työkokemus on mitä ilmeisimmin parhaiten työllistävää, mutta myös vaatimattomissa töissä saatu kokemus on arvokasta myöhemmin työelämässä. Johtavassa asemassa tai asiantuntijana on hyvä tietää, miltä lattiatason työ tuntuu.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 15.2.2011