Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

  1. Kilpailukykyä on, haasteita myös
  2. Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
  3. Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
  4. Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
  5. Suomi hiipunut patenteissa
  6. Etulyöntiasemassa Venäjällä
  7. Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
  8. Potkua designista?
  9. Usean uravaihdon sukupolvet
  10. Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
  11. Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
  12. Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
  13. Kasvuyritykset hakevat osaajia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksessa yritysten rakenteet -yksikössä. Heikki Salmi on EU-asiantuntija, hän on työskennellyt pitkään Tilastokeskuksessa ja Euroopan komissiossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.

Elektroniikkateollisuus toimi Suomen talouden vahvana veturina 1990-luvun loppupuolella. Nokian ympärille tukeutuva teknologiaklusteri on taloutemme kulmakivi edelleen, vaikka teknologiayritysten merkitys on hiipunut 2000-luvulla. Tässä artikkelissa haetaan suuntia, joista uudet tuulet puhaltavat jo, sekä keinoja, joilla saada niistä vauhtia.
___________________

"On todennäköistä, että teknologiavetoisen talouden huippu Suomessa saavutettiin jo vuosituhannen vaihteessa", arvelee ETLAn tutkija Jyrki Ali-Yrkkö. Hän ei usko toisen Nokian syntymiseen Suomeen. Tiukka kansainvälinen kilpailu pitää siitä osaltaan huolen. "Suomen menestystarinat perustuvat jatkossa pienempiin puroihin, eli meillä on useita kapeamman osaamisen yrityksiä ja toimialoja, joissa toivottavasti olemme maailman huipulla."

Sekä teknologiayritysten että paperiteollisuuden haasteet ovat Sitran raportin mukaan Suomessa paljolti samankaltaisia. Molemmilla aloilla tuottavuus on kansainvälisesti korkea, mutta myös ongelmat ovat samankaltaiset. Yritykset eivät ole riittävästi kehittäneet nykyisten menestyneiden osiensa tilalle ulkopuolisia ituja ja teknologia-alustoja. Tavallaan on siis erikoistuttu liikaa, ja yritykset ovat näin menestyksensä vankeja.

Insinöörivetoiselle kansalle ympäristöteknologia voisi olla lupaava toimiala, jonka merkitys ja tuotteiden kysyntä vääjäämättä lisääntyvät globaalisti. EK:n tuore raportti tunnistaa tulevaisuuden kasvualueeksi energiatehokkuuden, ympäristöön sekä luonnonvarojen käyttöön liittyvän osaamisen. Liiketoiminnassa on tähdättävä korkeaan jalostusasteeseen, jolloin vaativa osaaminen korostuu. Suomi on myös rikas luonnonvaroiltaan, jotka myös ovat suurelta osin uusiutuvia.

Kilpailukykyä on, haasteita myös

Tuoreen EU:n komission kilpailukykyraportin mukaan Suomella on monet asiat kunnossa. Kilpailukykyä mitataan 26 indikaattorilla, joista reilusti yli puolet osoittaa EU:n keskiarvoa parempaa tilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi työn tuottavuus teollisuudessa (10 % yli EU-keskiarvon), tiede- ja teknologia-alalta loppututkinnon suorittaneiden osuus 20–29-vuotiaista ja yleinen infrastruktuurin taso.

Erityisen myönteisen maininnan Suomi saa innovaatiopanoksistaan ja -politiikastaan. Sekä julkiset että yksityiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit – viime vuonna jo noin neljä prosenttia bkt:sta – ovat paljon yli EU-keskiarvon. Muut Euroopan innovaatiojohtajat ovat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Britannia.

Raportti toteaa kuitenkin, että vaikka Suomi on varsin kilpailukykyinen, edessä on lukuisia haasteita, joihin on reagoitava kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Seuraavissa haasteissa Suomi on selvästi EU-keskiarvojen alapuolella:

  • Innovaatioiden tulisi kattaa laajasti kaikki talouden sektorit. Nyt ne keskittyvät pääosin muutamille aloille.
  • Kasvuyrityksiä on erittäin vähän. Tämä liittyy riskinottoon ja pienyritysten kasvukannustimiin.
  • Teollisuuden energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Tämä on edellytys ilmastonmuutokseen liittyville tavoitteille ja pidemmän aikavälin kilpailukyvylle.

Tilastokeskuksen arvion mukaan yritysten t&k-menoista 58 prosenttia kohdistui viime vuonna elektroniikkateollisuuden toimialalle. Tässä tietenkin Nokialla on johtava rooli. Metalli- ja konepajateollisuuden osuus oli runsaat kymmenen prosenttia. Palvelualojen osuus oli suhteellisen alhainen, selkeänä poikkeuksena tietotekniikan, ohjelmistojen ja konsultoinnin toimiala, jonka osuus on lähes seitsemän prosenttia koko yritystoiminnan t&k-menoista.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.2.2011