Kansalaisten tiedot ja taidot puntarissa

  1. OECD:n koulutustutkimusten pitkä perinne
  2. Tutkimuksella selvitetään työmarkkinoiden vaatimaa osaamista
  3. PIAACissa mitataan lukutaitoa, numerolukutaitoa ja ongelmanratkaisukykyä
  4. Kohtaavatko työtaitojen kysyntä ja tarjonta?
  5. Tarkastelussa tasa-arvon toteutuminen
  6. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös monipuolisiin kanssakäymisen ja itsensätoteuttamisen taitoihin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Marko Ylitalo on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2011.

Aikuisten työ- ja arkielämäntaitoja kartoittavan kansainvälisen tutkimuksen aineistonkeruu käynnistyy kuluvana vuonna. Tutkimuksella selvitetään muun muassa aikuisten kykyjä ymmärtää, käyttää ja muokata erilaisia tekstejä ja numeroaineistoja sekä hyödyntää tietotekniikkaa.

Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisessä koululaisten PISA-tutkimuksessa (The Programme for International Students Assessment), jossa arvioidaan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Viimeisimmässä tutkimuksessa (2009) suomalaiskoululaisten lukutaito arvioitiin kolmanneksi parhaaksi maailmassa, kuudenneksi matematiikassa ja toiseksi parhaaksi luonnontieteiden osaamisessa. Tutkijoita ja päättäjiä kiinnostaa nyt, toteutuvatko PISA-tutkimuksesta saadut hyvät tulokset aikuisväestön taitoja mittaavassa kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (Programme for International Assessment of Adult Competencies).

Yksilö tarvitsee erilaisia taitoja läpi elämän niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Yhteiskunnalle kansalaisten taidot merkitsevät jatkuvan koulutettavuuden, työllistettävyyden ja taloudellisen menestymisen perustaa. Aikuisten kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (International Adult Literacy Survey IALS) tulokset antoivat viitteitä siitä, että aikuisväestön monipuoliset ja vankat taidot edistävät mitä todennäköisimmin kansakunnan taloudellista kilpailukykyä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Lisäksi ne ehkäisevät väestön eriarvoistumista kuten syrjäytymistä koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta (Malin 2010).

Ihmisen hyvinvointiin pyrittiin 1970-luvulla vaikuttamaan ensisijaisesti julkisten hyvinvointijärjestelmien avulla kasvu-, tulonjako- ja tulonsiirtopolitiikan keinoin. Hyvinvoinnin mittaamisessa alettiin tuolloin tarpeiden sijaan tarkastella resursseja, joita ovat muun muassa käytettävissä olevat tulot, omaisuus, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, koulutus, sosiaaliset suhteet ja turvallisuus. Näkökulman mukaan hyvinvointi määräytyy niiden resurssien perusteella, joilla ihminen voi tietoisesti kontrolloida ja ohjata elämisensä laatua. Resurssien käyttöä elintason kuvaamisessa perusteltiin myös sillä, että ne olivat sosiaalipolitiikan kohteita.

Nykyisin hyvinvoinnin mittaamisessa korostetaan yksilöiden ja yhteisöjen omia taitoja ja vastuuta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Tällöin tarvitaan tietoa väestön osaamisesta ja taidoista (kompetenssista), ja sitä kautta ainakin välillisesti myös hyvinvoinnista. Kompetenssiin viittaavassa lähestymistavassa edetään resurssilähtöisestä tarkastelusta ihmisen kykyihin käyttää resurssejaan. Osaamisen ajatellaan olevan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

PIAAC on toistaiseksi laajin aikuisten työ- ja arkielämän taitoja sekä osaamista mittaava kansainvälinen tutkimus. Uutta tutkimuksen toteuttamisessa on taitoja ja osaamista mittaavien tehtävien suorittaminen tietokoneella käyntihaastattelun yhteydessä. Erityisen paljon vaivaa on nähty sen eteen, että kaikissa maissa tutkimus tehdään samalla tavalla. Tiedonkeruuvälineistön suunnittelussa ja tiedonkeruussa noudatetaan pitkälle standardoituja ja yhteneviä käytäntöjä. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa kognitiivisten tehtävien tulee olla kaikissa kulttuureissa vaikeustasoltaan yhtä helppoja tai yhtä vaikeita. Tehtävien vaikeustaso on voitu määritellä ennen päätutkimusta toteutetun esitutkimuksen aineiston perusteella. Tässä artikkelissa valotan PIAACin taustoja, kerron, mitä PIAAC sisältää ja mihin kysymyksiin sillä haetaan vastauksia.

OECD:n koulutustutkimusten pitkä perinne

PIAAC-tutkimus jatkaa OECD:n koulutusta koskevien tutkimusten sarjaa. Järjestö aloitti koulutustutkimusten teettämisen 1960-luvulla selvityksillä, joiden tarkoituksena oli tuottaa jäsenmaan tilauksesta ulkopuolisen tekemä arvio koulutuspolitiikan onnistumisesta. Myöhemmin niiden hyöty kyseenalaistettiin, ja kysyntä alkoi hiipua uuden vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Syntyi kansainvälisen vertailutiedon tarve. Tähän tarpeeseen OECD vastasi kehittämällä koulutusta koskevia teemakohtaisia selvityksiä, joihin halukkaat maat voivat osallistua. Suomi on osallistunut muun muassa koulutuksesta työelämään siirtymistä, varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä aikuiskoulutuspolitiikan toteutumista koskeviin tutkimuksiin. Kansainvälistä vertailutietoa on syntynyt myös OECD:n laajan ja pitkäjänteisen indikaattorityön pohjalta (ks. esim. Ahola—Laukkanen 2010).

Saatavilla olevat tunnusluvut eivät kuitenkaan kertoneet suoraan koulutuksen tuloksista eli ihmisten osaamisesta, kyvyistä ja taidoista. Aikuisten osaamista mitattiin ensimmäisen kerran aikuisten IALS-lukutaitotutkimuksessa (International Adult Literacy Survey) vuosina 1994–1998. Suomi osallistui tutkimuksen toiseen kierrokseen (Second International Adult Literacy Survey SIALS). Nämä saivat jatkoa vuosina 2002–2006 tehdyllä ALL-hankkeella (Adult Literacy and Life Skills Survey), jossa Suomi ei ollut mukana. Nyt PIAAC-tutkimus on tiedonkeruun kenttävaiheen kynnyksellä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.5.2011