Ulkomaankauppa konsernien käsissä

  1. Tavarat liikkuvat logististen ketjujen kautta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksessa yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2011.

Globalisaatio heijastuu ulkomaankauppaa käyvien yritysten rakenteeseen selvästi. Kehityksen moottorina ulkomaisomisteiset yritykset ovat selvästi kasvattaneet osuuttaan Suomen ulkomaankaupasta 2000-luvulla. Samanaikaisesti myös ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on noussut.

Globalisaation seurauksena tuotantoa on myös siirtynyt pois Suomesta. Tullin tuoreen julkaisun mukaan teollisuuden välituotteina käyttämien sähkölaitteiden ja tekstiilien tuontihinnat ovat muusta hintakehityksestä poiketen laskeneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tämä on seurausta halpojen välituotteiden tuotannon siirtymisestä ulkomaille.

Konsernit dominoivat Suomen vientiä. Näiden osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi ripeästi 2000-luvun alussa reiluun 90 prosenttiin.

Vientiä harjoittaneiden konsernien omistuspohja on muuttunut nopeasti. Suomalaisomisteisten konsernien osuus vuosikymmenen alkupuoliskolla oli reilut 70 prosenttia, mutta niiden osuus on tämän jälkeen laskenut 60 prosentin tuntumaan. Ulkomaisomisteisten konsernien osuus viennistä - sekä myös tuonnista - on vastaavana aikana noussut ripeästi noin 30 prosenttiin.

Konsernien euromääräinen osuus kokonaisviennistä 2000–2009

Lähde: Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa. Tullihallitus 2011

Tavarat liikkuvat logististen ketjujen kautta

Vientiä harjoittavista Suomessa toimivista ulkomaisomisteisista konserneista yhdysvaltalaisilla oli suurin merkitys. Ne vastasivat lähes 6 prosentista kokonaisviennistä, kun ruotsalaisten konsernien osuus oli reilut 4 prosenttia. Muita tärkeitä emomaita olivat Sveitsi, Saksa ja Britannia.

Kaupan globalisoitumisen seurauksena tavarat eivät kulje suoraan tuottajamaasta loppukäyttömaahan, vaan kiertävät eri maissa logististen ketjujen kautta. Suomen vientiin tämä heijastuu erityisesti viennissä Venäjälle, joka on ollut paljolti muualla valmistettujen tuotteiden jälleenvientiä.

Vastaavasti matkapuhelimia on tuotu Suomeen parhaimmillaan kymmenkertainen määrä kotimaiseen kysyntään verrattuna. Nämä ovat päätyneet Suomen kautta lopullisiin kuluttajamaihin tai seuraavaan välittäjämaahan.
___________

Maailmantalouden yhdentyminen merkitsee ulkomaankaupalle ja sen tilastoinnille monenlaisia muutoksia ja haasteita. Alkuperämaa- ja määrämaatieto häviävät tai muuttuvat vaikeasti tulkittaviksi. Myös yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on välityskauppaa. Lisäksi yritysten kansainvälistyminen johtaa monimutkaisiin logistisiin ja tuotannollisiin ketjuihin yli rajojen, jotka vaikeuttavat tilastointia.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 5.4.2011