Sauna ja pakkanen ovat vaarallisia päihtyneille

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Helena Korpi on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.

Suomessa on kuollut saunan kuumuuteen vuosittain 30–40 ihmistä viime vuosikymmeninä (kuvio 1). Suurin osa saunaan kuolleista on ollut yli 50-vuotiaita miehiä. Lähes kaikilla heistä oli sydänsairaus, diabetes tai muu vakava perussairaus, ja 80 prosenttia oli kuollessaan päihdyksissä. Tässä yhteydessä päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolleen henkilön verestä löytyi alkoholia, ja kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri on arvioinut päihtymyksen olleen osasyynä kuolemaan.

Saunakuolemien määrä on neljänkymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut. Yhtenä syynä voi olla sähkösaunojen yleistyminen. Lisääntynyt alkoholikäyttö on myös selvä riski: saunaan kuolleet ovat hyvin usein olleet päihtyneitä.

Kuvio 1. Saunan kuumuuteen kuolleet vuosina 1970–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

 

2000-LUVULLA ON KUOLLUT 50–85 henkilöä vuodessa kylmyyteen (kuvio 2). Kuolleista 80 prosenttia on ollut miehiä, ja kaksi kolmesta uhrista oli alle 65-vuotiaita.

Joka toinen oli kuollessaan humalassa. Uhrien joukossa on ollut vuosittain pari alle 25-vuotiasta, ja heidänkin kuolemaansa alkoholilla on ollut merkittävä osuus.

Kylmyyteen kuolleiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1969 kylmyyteen kuoli alle 30, mutta vuonna 2008 kuolleita oli 68. Päihtyneiden osuus kylmyyteen kuolleista on pysynyt suunnilleen samana viime vuodet (kuvio 2).

Lähes kaikkien (90 % kuolemista) kylmyyskuolemien osasyynä on ollut joko alkoholi, sydänsairaus tai paha kaatuminen. Eniten ihmisiä kuolee kylmyyteen marraskuun ja tammikuun välisenä aikana, mutta paleltumiskuolemia on sattunut jopa heinäkuussa.

Eniten kylmyyteen kuolleita oli vuosina 2006 ja 2007. Syynä oli ilmeisesti alkoholin käytön lisääntyminen noina vuosina – pakkanen ja päihtymys ovat vaarallinen yhdistelmä.

Kuvio 2. Kylmyyteen kuolleet vuosina 1970–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.9.2011