OECD tarjoaa kansalaisille elämänlaadun mittareita

  1. Bruttokansantuotetta pidemmälle
  2. OECD twiittaa
  3. PISA aikuisille
  4. Taloustilastointi kehittyy
  5. OECD 50 vuotta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Pariisissa asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2011.

"Maailma ja taloudet muuttuvat, joten OECD:n toiminnan on myös heijasteltava muutosta", sanoo OECD:n tilasto-osaston johtajana vuodesta 2010 toiminut Martine Durand.

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi kesäkuussa verkkosivuillaan uuden mittariston, ns. "Paremman elämän indeksin". Interaktiivisen palvelun avulla kansalaiset voivat selvittää elämänlaadun ja hyvinvoinnin nykytilaa kotimaassaan sekä vertailla sitä muihin maihin. "Tavoitteena on kartoittaa nimenomaan kansalaisten tärkeiksi kokemia asioita eri maissa", sanoo OECD:n tilasto-osaston johtaja Martine Durand.

Hyvinvointi ja elämänlaatu on havaittu haastavaksi mittaamisen ja vertailun kohteeksi, joka on herättänyt viime aikoina talous- ja tilastotieteilijöiden keskuudessa runsasta keskustelua ja useita kehittämistoimia, toistaiseksi ilman merkittävämpiä tuloksia.

"Päätimme ottaa askeleen eteenpäin ja esittää tätä varten konkreettisia indikaattoreita", kertoo OECD:n tilasto-osaston johtaja Martine Durand työn taustoista.

OECD on koonnut – yhdessä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa – suuren joukon hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittareita ja luonut niiden pohjalta verkkosivuilleen interaktiivisen palvelun, jossa jokainen voi rakentaa oman "Paremman elämän indeksinsä" (Better Life Index). Durand painottaa, että tavoitteena oli selvittää nimenomaan kansalaisten tärkeiksi kokemia asioita eri maissa.

"Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta raha ei ole ihmisille ainoa merkittävä asia vaan elämänlaatu sisältää paljon muitakin tekijöitä. Indikaattorikokoelmassa on mukana eri ulottuvuuksia, kuten poliittiseen toimintaan osallistuminen tai mahdollisuus viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa."

"Jos korostetaan vaikkapa ihmisten välisiä sosiaalisia yhteyksiä, niin silloin elämänlaatu on korkea esimerkiksi Turkissa ja Meksikossa, vaikka näiden maiden bruttokansantuote on alhainen. Indeksin tulos riippuu siitä, miten eri indikaattoreita painotetaan", korostaa Durand.

Työn taustalla on Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn aloite taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittaamiseksi. Sen pohjalta talousnobelisti Joseph Stiglitzin johtama työryhmä julkaisi vuonna 2009 raportin, joka loi tilastollisen ja akateemisen perustan työlle.

Bruttokansantuotetta pidemmälle

Martine Durandin mukaan hyvinvointimittaristolla on kaksi tarkoitusta.

"Ensinnäkin tavoitteena on informoida kansalaisia heidän kotimaassaan vallitsevasta tilanteesta. Samalla he voivat vertailla omaa tilannettaan suhteessa muihin maihin esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon perusteella ja viestiä tästä eteenpäin päättäjille."

"Toisaalta poliitikot voivat hankkia mittareiden avulla tietoa parhaista käytännöistä ja soveltaa näitä kotimaassaan", hän lisää.

OECD:ssä työstä vastannut yksikönpäällikkö Romina Boarini huomauttaa, että taloutta mittaavan bruttokansantuotteen ja hyvinvoinnin välillä vallitsee luonnollisesti vahva yhteys, mutta bkt:n ulkopuolelle jää suuri joukko asioita, jotka ovat ihmisille tärkeitä.

"Taloudellisella kasvulla on merkitystä etenkin silloin, kun maat ovat köyhiä tai kehittyviä talouksia. Bruttokansantuote selittää osan kansalaisten hyvinvoinnista, mutta sen lisäksi tulee huomioida muut ihmisten elämään liittyvät ulottuvuudet. Valtioiden on investoitava myös koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kehitettävä työmarkkinoiden toimintaa", Boarini painottaa.

Durand kertoo, että indikaattorikokoelmaa pyritään päivittämään jatkuvasti."Tällä hetkellä emme ole kattaneet esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä".

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 30.6.2011