Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa
- Vanhempien koulutus vaikuttaa opintojen aloittamiseen
- Suomessa on monta tapaa päästä korkeakouluun
- Yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta on työkokemusta ennen opintojen alkua
- Valtaosa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena
- Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on tasa-arvoinen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittajat: Kaisa Saarenmaa on projektitutkija ja Vesa Virtanen kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä tarjoaa tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Koulutusjärjestelmän joustavuus edistää omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista.
Tilastokeskus teki opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Eurostudent-opiskelijatutkimuksen vuonna 2009 (ks. tietolaatikko). Esitämme artikkelissamme tämän tutkimuksen tuloksia sekä eurooppalaisen vertailututkimuksen ennakkotietoja erityisesti koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Tarkastelemme ennen kaikkea opiskelijoiden kotitaustan vaikutusta opintoihin hakeutumiseen. Lisäksi vertaamme suomalaisten ja muiden maiden korkeakouluopiskelijoiden taustoja (oheisessa tietolaatikossa on eräitä numerotietoja suomalaisista opiskelijoista).
Vanhempien koulutus vaikuttaa opintojen aloittamiseen
Korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin tutkimuksessa vanhempien koulutuksesta sekä heidän ammatillisesta ja yhteiskunnallisesta asemastaan. Muun muassa Myrskylän (2009) tilastotarkastelusta ilmenee, että hyvin koulutettujen lapsilla on muita suurempi todennäköisyys hankkia korkeakoulututkinto eli koulutus periytyy.
Eurostudent-tutkimuksesta selviää, että yliopistoissa opiskelevien suomalaisten vanhemmilla on useammin korkeakoulututkinto kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhemmilla. Yliopisto-opiskelijoiden isistä 25 ja äideistä 28 prosenttia on suorittanut yliopiston perustutkinnon. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden isistä 13 ja äideistä 14 prosenttia on suorittanut yliopiston perustutkinnon. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhemmilla on ammatillinen koulutus useammin kuin yliopisto-opiskelijoiden vanhemmilla. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhempien koulutustaso vuonna 2009. Prosentta.
Lähde: Saarenmaa ym. 2010.
Lisäksi suurempi osa yliopisto-opiskelijoiden vanhemmista on johtaja- tai asiantuntijatehtävissä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhemmista.
Opiskelijoilta kysyttiin myös, mikä on heidän vanhempiensa tämänhetkinen pääasiallinen toiminta. Opiskelijoiden isistä 58 prosenttia ja äideistä 65 prosenttia oli kokoaikaisessa ansiotyössä. Osa-aikaista ansiotyötä teki 4 prosenttia isistä ja 7 prosenttia äideistä. Äideistä 3 prosenttia hoiti omaa kotitaloutta.
Isistä 3 ja äideistä 4 prosenttia oli työttömänä. Eläkkeellä tai sairauseläkkeellä oli 24 prosenttia korkeakouluopiskelijoiden isistä ja 17 prosenttia äideistä.
Yliopisto-opiskelijoiden vanhemmat olivat useammin eläkkeellä tai sairauseläkkeellä ja harvemmin kokoaikaisessa ansiotyössä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhemmat. Tämä johtunee suureksi osaksi siitä, että yliopisto-opiskelijat ovat yleensä hiukan vanhempia kuin ammattikorkeakouluopiskelijat, ja siten myös heidän vanhempansa ovat vanhempia.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.12.2011