EU 2020 -tavoitteet nojautuvat laajaan indikaattorituotantoon
- Suomen tavoitteet vaativia
- Indikaattorit syntyvät yhteistyössä
- Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaaminen herättää keskustelua
- Aika siirtyä politiikasta indikaattoreiden kehittämiseen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Leena Storgårds on tilastojohtaja Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.
EU 2020 -strategia hyväksyttiin noin vuosi sitten ja kansallinen ohjelma valmistui vuoden 2011 keväällä. Strategian tavoitteita ja toimeenpanoa seurataan viidellä indikaattorilla. Strategiaan sisältyvien lippulaivahankkeiden osalta indikaattorien kehittäminen ja valitseminen on vielä kesken. Indikaattorien kehittäminen kiinnostaa laajasti sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita. Keskeinen kysymys koskee sitä, voiko yhdellä yhdistelmäindikaattorilla kuvata laaja-alaisia ilmiöitä.
Euroopan komissio antoi vuoden 2010 maaliskuussa tiedonannon Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi saman vuoden kesäkuussa. Strategia on jatkoa Lissabonin strategialle, joka toimi Euroopan uudistusstrategiana viime vuosikymmenenä. Strategian työstämisen taustalla oli finanssikriisi ja sen esille nostamat talouden ongelmat ja haasteet. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on todennut, että kriisi herätti Euroopan unionin ja sen jäsenmaat huomaamaan, että pysyminen vanhoissa rakenteissa veisi Euroopan kakkosluokan alueeksi maailmassa.
Kriisiin vastaaminen vaatii oikeita päätöksiä ja toimenpiteitä sekä korkealaatuista tietoa ja tilastollista analyysia päätöksenteon tueksi. Tähän haasteeseen vastattiin laatimalla pitkän aikavälin EU 2020 -strategia, jonka avulla voimavarat pyritään kohdistamaan älykkään, kestävän ja osallistavan talouden toteuttamiseen. Strategia perustuu viiteen mitattavaan tavoitteeseen (työllisyys, innovaatiot, koulutus, ilmasto ja energia sekä köyhyyden torjunta) ja seitsemään lippulaivahankkeeseen, joiden tulisi toteutua vuoteen 2020 mennessä.
EU 2020 -strategian tavoitteet ovat:
- Työllisten osuus 20–64-vuotiaista on 75 prosenttia.
- EU:n bruttokansantuotteesta 3 prosenttia investoidaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
- Ilmasto- ja energiapolitiikan ns. 20–20–201 tavoitteet saavutetaan ja päästöjä vähennetään 30 prosentilla mikäli olosuhteet ovat oikeat.
- Koulunkäynnin keskeyttävien osuus on alle 10 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen tutkinnon.
- Köyhyysuhan ja sosiaalisen syrjäytymisen piirissä eläviä on 20 miljoonaa vähemmän.
Strategiset tavoitteet antavat Euroopan kehitykselle ja poliittisille toimenpiteille suunnan ja toimivat samalla viestinnän välineinä. Strategian tavoitteiden tueksi tarvitaan toimenpiteitä niin kansallisella kuin Euroopankin tasolla. Kansalliset toimenpiteet ja tavoitteet konkretisoituvat kansallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa (NRP = National Reform Programme). Tavoitteiden avulla kansalaisille pyritään konkreettisesti kuvaamaan, mitä poliittisia linjauksia on tehty, mihin päätökset perustuvat ja miten niiden toteutumista seurataan. Tavoitteita tukemaan on valittu seitsemän lippulaivahanketta.
Tavoitteet ja lippulaivahankkeet velvoittavat EU:n instituutioita ja jäsenvaltioita sitoutumaan hankkeisiin sekä raportoimaan edistyksestä säännöllisesti. EU 2020 -strategian vastuu on Eurooppa-neuvostolla. Komission tehtävänä on ohjata, koordinoida ja monitoroida strategian täytäntöönpanoa sekä kartoittaa vaadittavat toimenpiteet. Toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota tehtäviin, joiden avulla irtaudutaan kriisistä, uudistetaan rahoitusjärjestelmä, varmistetaan pitkäaikaista kasvua tukeva julkisen talouden vakaus ja vahvistetaan talous- ja rahaliiton sisäistä koordinointia. (Eurooppa 2020... 2010.)
Uusi eurooppalainen ohjausjakso hyväksyttiin vuoden 2010 syyskuussa talous- ja rahoitusasiainneuvostossa. Tämän myötä komissio antaa vuosittain tammikuussa kasvuselvityksen (AGS = Annual Growth Survey), jonka perusteella Eurooppa-neuvosto määrittelee tärkeimmät talouspoliittiset haasteet ja antaa niiden osalta jäsenmaille strategista ohjausta.
Jäsenmaiden kansallista päätöksentekoa on arvioitu ensimmäisen kerran vuoden 2011 huhtikuussa, jolloin jäsenmaat raportoivat talous- ja työllisyyspolitiikastaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Kuluvan vuoden kesäkuussa neuvosto antoi jäsenmaille maakohtaisia konkreettisia ohjeita, jotka on otettava huomioon kansallisten budjettien valmistelussa. Ensimmäinen vuosittainen kasvuselvitys annettiin 12.1.2011 ja maakohtaiset konkreettiset ohjeet 7.6.2011. (Vuotuinen kasvuselvitys... 2011.)
Suomen tavoitteet vaativia
Suomen kansallinen ohjelma EU 2020 -strategiasta annettiin vuoden 2011 keväällä (Eurooppa 2020..., Valtiovarainministeriö 2011). Ohjelman linjaukset perustuvat pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmaan ja sen välitarkasteluun, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen Kestävän talouskasvun ja työllisyyden -ohjelmaan sekä muihin hallituksen tekemiin periaatepäätöksiin. Ohjelmaan sisällytetyt kehittämistoimet toteutetaan kulloinkin voimassa olevan valtiontalouden kehyspäätöksen puitteissa. Kevään eduskuntavaalien jälkeen kesäkuussa virkaan astunut uusi hallitus antaa tarkennetun ohjelman.
Suomen kansallisessa ohjelmassa ovat mukana seuraavat tavoitteet:
- 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin.
- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitäminen 4 prosentissa bruttokansantuotteesta.
- EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden toteuttaminen.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nostaminen 42 prosenttiin sekä koulupudokkaiden osuuden pitäminen alle 8 prosentissa.
- Köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisten määrän vähentäminen.
Suomen tavoitteet ylittävät EU 2020 -strategian tavoitteet ja niitä voidaan pitää kunnianhimoisina. Työllisyysasteen nostaminen 78 prosentin tasolle tarkoittaisi työttömyysasteen pudottamista viiden prosentin tasolle. Työllisyysasteen nostamista varten pyritään koulutusta suuntaamaan työvoiman kysynnän ja rakennemuutosten mukaisesti, lisäämään työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, pidentämään työuria sekä parantamaan työllistymisen edellytyksiä ja työelämän laatua.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävä panostus pyritään pitämään vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2010 (3,9 % BKT:sta). Nykyisen tason säilyttämiseksi ehdotetaan muun muassa julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden parantamista, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokannustimien kehittämistä, koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamista vastaamaan yhteiskunnan ja yritysten tarpeita sekä kilpailun lisäämistä erityisesti palvelualoilla.
EU:n 20–20–20-tavoitteen taso on Suomen osalta vaativa. Uusiutuvan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta on Suomelle määritelty 38 prosenttia vuonna 2020. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (mm. rakennusten lämmitys, jätesektori, liikenne ja maatalous) vähentämistavoite EU:ssa vaihtelee jäsenmaittain –20 prosentista +20 prosenttiin. Suomelle vähentämistavoitteeksi on tämän osalta asetettu 16 prosenttia. Keskeisinä keinoina päästökaupattoman sektorin osalta todetaan, että taloudellisen ohjauksen, sääntelyn ja neuvonnan kannustimia kehitetään. Lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaa hyödynnetään tavoitteisiin pääsemiseksi.
Korkea-asteen koulutuksen on väestön koulutustietojen mukaan suorittanut vuoden 2009 loppuun mennessä 27 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vastaava luku 30–34-vuotiaista on jo 43 prosenttia2. EU 2020 -strategian mukaisesti Suomessa pyritään siis pitämään saavutettu tutkintojen taso ennallaan. Erityisesti on kuitenkin panostettava 18–24-vuotiaisiin, jotta he jatkaisivat tutkintoon saakka eivätkä keskeyttäisi koulunkäyntiä ennenaikaisesti. Jotta tavoitteisiin päästään, on koulutuksen ja tutkimuksen vastattava paremmin työvoiman kysyntää, nostettava osaamistasoa, parannettava koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja uudistettava aikuiskoulutusta.
Köyhyys- ja syrjäytysmisuhan alaisina on noin 17 prosenttia Suomen väestöstä. Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti iäkkäät, naiseläkeläiset, työttömät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, vajaatyölliset ja kotona lapsia pitkään hoitavat naiset. Keskeisenä köyhyyden alentamiskeinona pidetään työllisyysasteen ja osaamisen tason nostamista, työkyvyn edistämistä, työllistymisen edellytysten kohentamista ja julkisten palvelujen kehittämistä. (Eurooppa 2020 -strategia..., Valtiovarainministeriö 2011.)
Edellä esitetyistä luvuista ja taulukon tuloksista voidaan havaita, että Suomelle asetetut vaatimukset ovat EU:n keskimääräisiä tavoitteita suuremmat. Tähän vaikuttaa osaltaan Suomen korkea lähtötaso joillakin alueilla. Esimerkiksi uusiutuvan energian loppukulutus oli vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan Suomessa yli 26 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja työllisyysaste oli 73,3 prosenttia vuonna 2009.
Taulukko. Eurooppa 2020 -tavoitteet.
| Työllisyys- aste % |
T&K % BKT:stä |
Päästö- vähennys- tavoite1 % v. 2005 tasosta |
Uusiutuvan energian osuus % |
Energia- tehokkuus 2 energian- kulutuksen vähennys Mtoe-yks. |
Koulun keskeyttä- minen % |
Korkea- asteen koulutus % |
Köyhyyden3 vähentäminen henkilöitä |
|
| Alankomaat | Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
1 | 14 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
ESL:n väh 25 000:een = 9 % |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
| Belgia | 71–74 | 2,6–3,0 | -15 | 13 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
10 | 46–48 | 330 000– 380 000 |
| Britannia | Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
-16 | 15 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
Lasten köyhyyden väh. |
| Bulgaria | 76 | 1,5 | 20 | 16 | 3,2 | 11 | 36 | 260 000 (500 000) |
| Espanja | 74 | 3,0 | -10 | 20 | 25,2 | 15 | 44 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
| Irlanti | Ei tavoitetta NRP:ssa |
Ei tavoitetta NRP:ssa |
-20 | 16 | 2,8 | 8 | 60 | 186 000 |
| Italia | 67–69 | 1,5 | -13 | 17 | 27,9 | 15–16% | 26–27 | 2 200 000 |
| Itävalta | 77–78 | 3,8 | -16 | 34 | 7,2 | 10 | 38 (sis. ISCED 4a, nyt 12) |
235 000 |
| Kreikka | 70 | 2,0 | -4 | 18 | 5,4 | 10 | 32 | 450 000 |
| Kypros | 75–77 | 0,5 | -5 | 13 | 0,5 | 10 | 46 | 18 000 |
| Latvia | 73 | 1,5 | -16 | 40 | 0,7 | 13 | 34–36 | 121 000 |
| Liettua | 73 | 1,9 | 17 | 23 | 0,7 (vain loppu- käyttö) |
9 | 40 | 170 000 |
| Luxemburg | 73 | 2,6 | 5 | 11 | 0,2 (vain loppu- käyttö) |
alle 10 | 40 | 3 000 |
| Malta | 63 | 0,7 | 14 | 10 | 0,2 | 29 | 33 | 6 560 |
| Portugali | 75 | 2,7–3,3 | -17 | 31 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
10 | 40 | 200 000 |
| Puola | 71 | 1,7 | 19 | 15 | 13,6 | 5 | 45 | 1 500 000– 2 000 000 |
| Ranska | 75 | 3,0 | -14 | 23 | 43,0 | 10 | 50 | 1 600 000 v. 2015 mennessä |
| Romania | 70 | 2,0 | 4 | 24 | 10,0 | 11 | 27 | 580 000 |
| Ruotsi | 80 | 4,0 | 13 | 49 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
10 | 40–45 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
| Saksa | 75 | 3,0 | -14 | 18 | 37,7 | alle 10 | 42 (sis. ISCED 4a, nyt 11) |
33 000 (660 000) |
| Slovakia | 71–73 | 0,9–1,1 | 5 | 14 | 1,1 (vain loppu- käyttö) |
6 | 30 | 170 000 |
| Slovenia | 75 | 3,0 | 17 | 25 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
5 | 40 | 40 000 |
| Suomi | 78 | 4,0 | -16 | 38 | 4,2 | 8 | 42 | 150 000 |
| Tanska | 79 | 3,0 | -20 | 30 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
alle 10 | 40 | 22 000 |
| Tšekki | 75 | 2,7 | 9 | 13 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
6 | 32 | 30 000 |
| Unkari | 75 | 1,8 | 10 | 13 | Ei tavoitetta NRP:ssa |
10 | 30 | 450 000– 500 000 |
| Viro | 76 | 3,0 | 11 | 25 | 0,5 (vain loppu- käyttö) |
10 | 40 | 49 500 |
| Arvioitu EU | 72–73 | 2,7–2,8 | 20 (vrt. v.1990 taso) |
20 | alle 10 | 11 | 37 | |
| EU tavoite | 75 | 3 | 20 (vrt. v.1990 taso) |
20 | 20 % lisäys energia- tehokkuutteen |
10 | 40 | 20 000 000 |
| 1) Päästövähennystavoitteet on
määritetty "Effort Sharing" -päätöksessä (2009/406/EC), jotka koskevat niitä päästöjä, jotka eivät kuulu päästökauppaohjelmaan (Emissions Trading System). Negativiinen arvo ilmaisee vähennystavoitteen, positiivinen arvo ilmaisee tavoitteen, jonka yli päästöt eivät saa kasvaa. Päästökauppaohjelmaan kuuluvat päästöt: vähennys 21 %:lla verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vastaava kokonaispäästöjen vähennys on 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. 2) Energiatehokkuus:kansalliset arviot vaihtelevat riippuen siitä, mille perusvuodelle säästöt on arvioitu. 3) Köyhyys: EU-tavoitteen arvioitu osuus (estimated contribution to EU target). |
||||||||
Lähde: Euroopan komissio. http://ec.europa.eu/europe 2020/targets.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.12.2011