EU:n koulutusindikaattorit ovat sekä mittareita että tavoitteita

  1. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia
  2. Suomi täyttää jo EU:n kasvustrategian koulutustavoitteet
  3. Koulutuksen kehitystä seurataan indikaattoreilla ja tavoitearvoilla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Mika Tuononen on kehittämispäällikkö Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

EU:n vuoteen 2020 ulottuvan kasvustrategian tavoitteena on kilpailukykyisen ja työllisyyttä edistävän talouden kehittäminen. Koulutusjärjestelmien kehittäminen on strategian tärkeimpiä toteuttamiskeinoja.

Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä toipuminen on ollut hidasta EU-maissa, ja uuden kriisin mahdollisuus on olemassa. Euroopan keskimääräinen talouden ja tuottavuuden kasvu on viime vuosina ollut hitaampaa kuin tärkeimmillä kauppakumppaneilla. EU-komission mukaan se on johtunut muun muassa kilpailijamaita pienemmistä investoinneista ja vähäisemmästä innovaatiokyvystä.

EU-maiden työllisyysaste on alhaisempi kuin kilpailijamaissa, ja väestön ikääntymisestä johtuvat paineet ovat jyrkästi lisääntymässä lähivuosina. Kansainvälinen kilpailun lisääntyminen, globaalien rahoitusmarkkinoiden avoimuus ja maailmanlaajuiset ilmastoon ja resursseihin liittyvät muutokset vaativat toimenpiteitä. Näihin haasteisiin unioni pyrkii vastaamaan Eurooppa 2020 -kasvustrategian avulla. Strategian pohjana on visio kilpailukykyisestä ja sosiaalisesta markkinataloudesta Euroopassa.

Kasvustrategiassa koulutuksella on keskeinen rooli. EU-komission mukaan koulutusjärjestelmien tehostaminen on merkittävä kehittämiskohde kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattorien ja tavoitearvojen avulla.

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia

Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa on viisi kehittämiskohdetta. Niiden toteutumista seurataan indikaattorien avulla:

  1. Työllisyys: 25–64-vuotiaiden työllisyysaste on vähintään 75 prosenttia.
  2. Tutkimus ja kehittäminen sekä innovaatiot: vähintään 3 prosenttia bkt:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
  3. Ilmastonmuutos ja energia: 20 prosentin vähennys kasvihuonepäästöihin, 20 prosenttia energiasta saadaan uudistuvista lähteistä ja 20 prosentin lisäys energiatehokkuuteen.
  4. Koulutus: koulutuksen keskeyttämisaste on alle 10 prosenttia ja 30–34-vuotiaista vähintään 40 prosenttia suorittaa korkea-asteen koulutuksen.
  5. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen: syrjäytymisvaarassa olevien määrä pienenee 20 miljoonalla.

Tavoitteet liittyvät toisiinsa; esimerkiksi parempi koulutustaso parantaa työllistämisen mahdollisuuksia ja työllisyysasteen nousu auttaa vähentämään köyhyyttä. Koulutuksen kehittäminen liittyy erityisesti älykkään ja osallistavan kasvun tavoitteeseen.

Älykäs kasvu tarkoittaa sitä, että osaamista ja innovointia vahvistetaan talouskasvun vetureina. EU-komission mukaan tämä edellyttää muun muassa koulutuksen laadun parantamista.

EU-komission mukaan parannettavaa riittää: Joka neljännellä unionialueen oppilaalla on heikko lukutaito ja joka seitsemäs nuori lopettaa koulunsa varhaisessa vaiheessa. Noin 50 prosenttia saavuttaa keskivertokoulutustason, mutta se ei läheskään aina vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Harvemmalla kuin yhdellä kolmesta 25–34-vuotiaasta on yliopistotutkinto; Yhdysvalloissa tämäntasoinen tutkinto on 40 prosentilla ja Japanissa yli 50 prosentilla.

Osallistava talous puolestaan tarkoittaa sitä, että ihmisille annetaan uusia mahdollisuuksia edistämällä työllisyyttä, panostamalla osaamiseen, torjumalla köyhyyttä sekä uudistamalla työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Näiden toimien avulla ihmisiä voidaan auttaa ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta sekä rakentamaan osallistuvaa yhteiskuntaa. Olennaista on, että talouskasvun edut leviävät myös syrjäisimmille alueille, jotta alueellinen yhteenkuuluvuus vahvistuu.

Osallistava talous edellyttää muun muassa koulutuspolitiikan kehittämistä. Noin 80 miljoonalla unionin asukkaalla on vain peruskoulutus tai ei sitäkään. Hyvin koulutetut hyötyvät eniten myös elinikäisestä oppimisesta.

Vuoteen 2020 mennessä korkeaa koulutustasoa edellyttäviä työpaikkoja on 16 miljoonaa nykyistä enemmän. Sen sijaan niiden työpaikkojen määrä, joissa työntekijältä ei edellytetä koulutusta, vähenee 12 miljoonalla. Myös työurien pidentämiseksi tarvitaan mahdollisuutta hankkia ja kehittää osaamista koko elämän ajan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011