Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen

  1. Moniselitteinen käsite vaatii perusteellisen pohdinnan
  2. Käsitteistä kysymyksiin
  3. Silta käsitteiden ja lomakekysymysten välille
  4. Käsitteiden testaus kuuluu tilastojen lomakesuunnitteluun
  5. Operationalisoinnin ymmärtäminen tärkeää

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Operationalisoinnin ymmärtäminen tärkeää

Yhtenä hyvää ja huonoa lomaketutkimusta määrittelevänä tekijänä on pidetty operationalisoinin käsitteen ymmärtämistä, koska sillä on kytkentä myös tulosten tulkintaan. Monet tutkijat ovat kuvanneet, kuinka aineistojen tulkinnassa operationalisointi näyttää usein unohtuvan, jolloin käsite ja sen mittaamista varten kehitetty mittari samaistetaan (vrt. Lehto 1996; Mäkelä 1996; Ronkainen 1999). Silloin unohtuu myös se, että indikaattori on suhteellinen ja osittainen mitattavaan käsitteeseen nähden. Lehdon mukaan "sokea usko indikaattoreiden ja variaabeleiden voimaan mitata jotakin tiettyä käsitteen kaapuun puettua todellisuuden osaa näkyy tulkinnassa kritiikittömänä tuon todellisuuden raportointina" (Lehto 1996, 135). Kun tutkija perustelee päättelyprosessinsa, mittauksen validiteetti on arvioitavissa sen mukaan, kuinka teoreettinen käsite ja empiria sopivat yhteen.

Selkeiden käsitteiden puute viittaa oletukseen, että tutkittavat aiheet ovat suoraan mitattavissa. Tietenkin tutkija voi olla kiinnostunut vain kysymyksistä sinänsä. Oletus suorasta mittaamisesta olettaa kuitenkin myös tutkijan ja vastaajan kysymyksestä tekemän tulkinnan yksiselitteisen vastaavuuden (Heath—Martin 1997). Kuitenkin lomaketutkimukseen vastaaminen on kysyjän ja vastaajan välinen vuorovaikutustilanne, jonka tulkinta on mukana sen lopputuloksena olevissa vastauksissa. Suoran mittaamisen oletuksesta seuraa myös laajojenkin asioiden mittaaminen yhdellä lomakekysymyksellä.

Hyvinvointia ja sen mittaamista on käsitelty viime aikoina paljon tilastollisissa ja hallinnollisissa ympäristöissä. Hyvinvoinnin mittareilla on tutkimuksellisten tavoitteiden lisäksi myös poliittisia käyttötarkoituksia. Niiden suunnitteluun osallistuu usein suuri heterogeeninen asiantuntijajoukko ja ne sovitaan monimutkaisten neuvottelujen kautta. Neuvottelujen lopputuloksena esitetään usein hyvinvoinnin mittareita mutta vähän kuvausta siitä, miten mitattava käsite ja indikaattorit kohtaavat toisensa. Käsitteellistämisen näkyväksi tekeminen on tärkeää, koska tuskin koskaan on vain yhtä mahdollista tapaa mitata tutkittavaa asiaa.

Lähteet:

Ahola, A. 2000. Surveykysymysten tarkoitus ja vastausten tulkittavuus. Hyvinvointikatsaus 1/2000.
Ahola, A. 2005. Koettu terveys on myös inhimillistä pääomaa. Hyvinvointikatsaus 4/2005.
Alkula, T. – Pöntinen, S. – Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY. Helsinki.
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY. Helsinki.
Andrews, F.M. – Withey, S. B. 1976. Social Indicators of Well-being. Plenum. New York.
Fiske, D.W. 1971. Measuring the Concepts of Personality. Aldine. Chicago.
Handbook of Recommended Practices for Questionnaire Development and Testing in the European Statistical System. European Commission Grant Agreement 200041030002. Released year 2006. Saatavissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/research_methodology/documents/Handbook_questionnaire_development_2006.pdf [Viittauspäivä 30.8.2011.]
Harkness, J. A. – Edwards, B. – Hansen, S.E. – Miller, D.R. – Villar, A. 2010. Designing Questionnaires for Multipopulation Research. Teoksessa: Survey Methods in Multinational, Multiregional and Multicultural Contexts. Toim. J.A. Harkness – M. Braun – B. Edvards – T.P. Johnson – L. Lyberg, – P. Ph. Mohler – B.-E. Pennel – T.W. Smith. A John Wiley & Sons, Inc., Hoboken. New Jersey.
Heath, A. – Martin, J. 1997. Why Are There so Few Formal Measuring Instruments in Social and Political Research? Teoksessa: Survey Measurement and Process Quality. Toim. L. Lyberg – P.Biemer – M. Collins – E. de Leeuw – C. Dippo – N. Schwarz – D. Trewin. Wiley. New York.
Hox, J. J. 1997. From theoretical concept to survey item. Teoksessa: Survey Measurement and Process Quality. Toim. L. Lyberg – P.Biemer – M. Collins – E. de Leeuw – C. Dippo – N. Schwarz – D. Trewin. Wiley. New York.
Hox, J. J. – De Jong-Gierveld, E. D. (toim.) 1990. Operationalization and research strategy. Swets Zeitlinger. Lissa, NL.
Kallio, M. 2004. Kansalaisten jäsennyksiä köyhyydestä. Hyvinvointikatsaus 2/2004.
Lazarsfeld, P.F. 1972. Qualitative Analysis. Historical and Critical Essays, Allyn & Bacon. Boston.
Lehto, A.-M. 1996. Työolot tutkimuskohteena. Työolotutkimusten sisällöllistä ja menetelmällistä arviointia yhteiskuntatieteen ja naistutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksia 222. Tilastokeskus. Helsinki.
Manderbacka, K. 1998. Questions on survey questions on health. Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 30. Stockholm.
Mäkelä, J. 1996. Menneisyyden nykyisyys. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tuolla puolen. Acta Universitatis Lapponiensis 13. Rovaniemi.
Ronkainen, S. 1999. Ajan ja paikan merkitsemät. Subjektiviteetti, tieto ja toimijuus. Gaudeamus. Helsinki.
Saris, W. E. – Gallhofer I. N. 2007. Design, Evaluation, and Analysis of Questionnaires for Survey Research. Wiley. Hoboken.

___________

Esimerkki käsitteen ja kysymykseen saadun vastauksen vertailusta

Teoreettinen käsite: Arkipäivän oppiminen. (Arkipäivän oppimisella tarkoitetaan ihmisen jokapäiväisessä elämässä tapahtuvaa oppimista, joka liittyy erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, ihmissuhdeverkostoihin ja vaihtuviin toimintaympäristöihin.)

Kysymys: Tällä kortilla on lueteltu erilaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Mitkä näistä ovat elämässänne tärkeitä? Valitkaa niistä viisi, joita pidätte omassa elämässänne tärkeinä. (Kortilta valittavia asioita olivat mm. harkitseva kuluttaminen ja raha-asioiden hoito, keskustelu- ja vuorovaikutuskyky, suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen.)

Kommentti: Kysymykseen vastaamisprosessia tutkittaessa ilmeni, että siihen vastattiin monesta erilaisesta näkökulmasta: 1) mitä tarvitsee elämässään eniten, 2) mitä haluaisi eniten kehittää ja 3) mitkä arvot ja haaveet ohjaavat elämää (Ahola 2000). Koska kysymys ei täsmentänyt sitä miten vastaajan tuli valita kysymyksen avainulottuvuus, vastaajan oli valittava se itse. Testaustulosten perusteella tutkijat valitsivat tutkittavaksi konstruktioksi alueet, joilla henkilö haluaa eniten kehittyä. Mittarin suunnittelu olisi voinut alkaa myös käsitteen moniselitteisyyden analysoinnilla ja johtaa moniulotteiseen indikaattoriin.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011