Sitä saa mitä tilaa
Kasvuyritysten monet muodot hämmentävät
- Haasteena tunnistaa kasvuyritykset
- Liikevaihdon nopea kasvu yleisempää kuin henkilömäärän
- Kasvuyritykset työllistävät
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittajat: Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2011.
Kasvuyritykset ovat politiikan keskiössä.
Niiden toivotaan vaikeina aikoina näyttävän suuntaa ja luovan
muillekin yrityksille perustaa jolta ponnistaa. Mutta mikä on
kasvuyritys?
____________________
Kasvuyrityksiä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstön kasvua. Tosin yritystoiminnan kasvua voidaan yhtä hyvin mitata liikevaihdolla. Perusmäärittelyn mukaan kasvua katsotaan kolmen vuoden ajanjaksolla ja sitä mitataan keskimäärin vuotta kohden. Tässä artikkelissa kasvavien yrityksien määrää ja niiden taloudellista merkitystä haarukoidaan erilaisilla rajauksilla.
Suomen kokoisessa kansantaloudessa varsinaisten kasvuyritysten määrä on varsin rajallinen, eikä Suomi kansainvälisesti erityisesti profiloidukaan kasvuyritystensä määrällä.
Tulevaisuuden hyvinvointimme kannalta on kuitenkin oleellista luoda ja ylläpitää kasvuyrittämisen kannalta kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Kiristyvä kilpailu tekijöistä ja osaajista ripeän kasvun moottoreina korostuu globaaleilla tuotantomarkkinoilla.
Haasteena tunnistaa kasvuyritykset
Kasvuyritysten syntyä ja toimintaa pidetään yhteiskunnan kannalta yleensä erittäin toivottavana. Näin myös aitojen kasvuyritysten tunnistaminen on tärkeä mutta haasteellinen tehtävä. Yrityksethän saattavat kasvaa teknisesti ottaen – ilman aitoa kasvua – esimerkiksi konsernin sisäisien järjestelyiden takia.
Kasvuyritysten tunnistaminen on keskeistä myös siksi, että niitä voitaisiin auttaa etenkin toiminnan alkutaipaleella. Kasvuyritysten tukeminen muodossa tai toisessa julkisin varoin on yleistä useissa länsimaissa.
Suomi on profiloitunut korkean koulutustason ja innovaatiotoiminnan maaksi ja saavuttanut kansainvälisiä kärkisijoja vertailuissa. Suomen kannalta olisikin oleellisen tärkeää, että korkeakoulujärjestelmämme hedelmät voitaisiin hyödyntää innovaatioiden kautta jalostuviksi tuotteiksi maailmanmarkkinoille. Kasvuyrityksillä olisi luonteva paikka tässä ketjussa.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 1.11.2011