Ikääntyneiden yrittäjyys on lisääntynyt
- Maatalousyrittäjyydestä muiden alojen yrittäjyyteen
- Väestön ikääntyminen koskee myös yrittäjiä
- Yrittäjäksi ryhdytään ikääntyneenäkin
- Sivutoiminen yrittäjyys eläkkeellä lisääntynyt
- Voiko ikääntyneiden yrittäjyys pidentää työuria?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Noora Järnefelt on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.
Ikääntyneiden 55–74-vuotiaiden yrittäjien määrä on voimakkaassa kasvussa. Taustalla vaikuttaa väestön vanheneminen ja ikääntyneiden lisääntynyt työssäkäynti. Samalla yrittäjien osuus ikääntyneestä väestöstä on kasvanut ja erityisesti eläkkeellä olevien sivutoiminen yrittäjyys on yleistymässä.
Yrittäjien kokonaismäärä, maatalousyrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet mukaan luettuna, on 2000-luvulla kasvanut (kuvio 1). Kasvuun on vaikuttanut ehkä hieman odottamaton ilmiö: 55–75-vuotiaiden yrittäjien määrän lisääntyminen.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yrittäjien kokonaismäärä ja osuus Suomen väestöstä on tosin ollut laskusuunnassa. Taustalla on elinkeinorakenteen muutos, jonka myötä pienviljelijävaltaisesta maataloudesta on siirrytty teollisuuden ja palveluiden palkansaajayhteiskuntaan (Julkunen 2009; Keinänen 2009). Tämä yleinen suunta näkyi vielä 1990-luvulla kaikissa ikäryhmissä: yrittäjien määrä väheni niin nuorten (15–29-vuotiaat), keski-ikäisten (30–54-vuotiaat) kuin ikääntyneidenkin (55–74-vuotiaat) joukossa (kuvio 1).
Kuvio 1. Yrittäjien määrä ikäryhmittäin vuosina 1990–2010.
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
2000-luvulla yrittäjien kokonaismäärän väheneminen ensin hidastui ja vuodesta 2005 yrittäjien määrä on alkanut kasvaa. Kasvun syynä ei ole keski-ikäisten, 30–54-vuotiaiden yrittäjien lukumäärän lisääntyminen, sillä se on 2000-luvulla pysytellyt melko vakaana. Nuorten yrittäjien määrä on hienoisesti kasvanut, mutta on silti pieni. Sen sijaan ikääntyneiden 55–74-vuotiaiden yrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti noin 60 000:sta vuonna 2000 noin 100 000:een vuonna 2010.
Määrällisen kasvun lisäksi ikääntyneiden yrittäjyys on muuttunut rakenteeltaan ja monimuotoistunut. Tarkastelen seuraavassa ikääntyneiden yrittäjyydessä vuosina 1990–2010 tapahtuneita rakenteellisia muutoksia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuositietoihin perustuen. Tarkastelun pääpaino on 2000-luvulla. Samalla pohdin, millaisia selittäviä näkökohtia ikääntyneiden yrittäjien lukumääräisen kasvun taustalta löytyy.
Ikääntyneillä yrittäjillä tarkoitan 55–74-vuotiaita yrittäjiä.
Maatalousyrittäjyydestä muiden alojen yrittäjyyteen
Ikääntyneen yrittäjäkunnan rakenne muuttui vuosina 1990–2010: maatalousyrittäjien osuus pieneni muiden alojen yrittäjien osuuden kasvaessa (kuviot 2 ja 3). Tämä tapahtui kahdessa vaiheessa.
Kuvio 2. 55–64-vuotiaat maatalousyrittäjät
ja muut yrittäjät
(ml. yrittäjäperheenjäsenet) vuosina 1990–2010.
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Kuvio 3. 65–74-vuotiaat maatalousyrittäjät
ja muut yrittäjät
(ml. yrittäjäperheenjäsenet) vuosina 1990–2010.
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Ensimmäisessä vaiheessa 1990-luvulla ikääntyneiden maatalousyrittäjien määrä supistui voimakkaasti. Muiden alojen yrittäjien määrä ei kuitenkaan vielä kasvanut, joten ikääntyneiden yrittäjien kokonaismäärä pieneni.
Toisessa vaiheessa 2000-luvulla ikääntyneiden maatalousyrittäjien määrä vakiintui noin puoleen vuoden 1990 tasosta. Muiden alojen yrittäjien määrä kääntyi sen sijaan selvään kasvuun. Artikkelin alussa kuvattu ikääntyneiden yrittäjien määrän kasvu onkin kokonaisuudessaan peräisin muilta aloilta kuin maataloudesta.
Ikääntyneiden yrittäjien elinkeinorakenteessa vuosina 1990–2010 tapahtunut siirtymä lienee osin heijastumaa sotien jälkeisestä suuresta rakennemuutoksesta.
1990-luvun alun ikääntyneet yrittäjät olivat astuneet työelämään heti sotien jälkeen ja 1950-luvulla, jolloin maatalous oli vielä Suomen pääelinkeino ja pääosa maatiloista oli pientiloja (Keinänen 2009, 43–45). Suomen elinkeinorakenteen teollistuminen ja palveluvaltaistuminen tapahtui seuraavina vuosikymmeninä suurelta osin palkkatyön yleistymisen kautta (Julkunen 2009). Yrittäjäkunnassa elinkeinorakenteen muutos oli hitaampaa. Vielä 1990-luvun alussa yli puolet 55–74-vuotiaista yrittäjistä oli maatalousyrittäjiä.
1990-luvulla maatilojen määrää supisti sopeutuminen EU:n maatalous- ja tukipolitiikkaan sekä kansainvälistyneiden markkinoiden vaatimuksiin (Yrittäjyyskatsaus 2008, 106, 108). Ikääntyneiden maatalousyrittäjien vähenemistä ovat vauhdittaneet myös sukupolvenvaihdostuet, luopumistuet ja luopumiseläkkeet, joilla on haluttu edistää maatalousyrittäjien ikärakenteen nuorentumista ja tilakokojen suurentamista (Korpiluoma ym. 2007).
Maatalousyrittäjien osuus ikääntyneistä yrittäjistä on nykyisin lähes sama kuin nuoremmassakin yrittäjäkunnassa. Vuonna 2010 enää vajaa neljännes (23 %) ikääntyneistä yrittäjistä oli maatalousyrittäjiä, kun 30–54-vuotiailla yrittäjillä vastaava osuus oli 19 prosenttia.
1990-luvun alun ikääntyneet yrittäjät edustivat siis vielä historiallista maataloussuomea. Sen sijaan 2000-luvun ikääntyneet yrittäjät kuuluvat suuriin ikäluokkiin, jotka aikanaan aloittivat työuransa keskellä kiivainta elinkeinorakenteen muutosta. Työhön hakeuduttiin teollisuuteen tai palveluelinkeinojen pariin usein palkkatyöhön, mutta myös yrittäjäksi. Aloittavien yrittäjien elinkeinorakenne monipuolistui.
Nämä 1960-luvun nuoret pääsivät myös ensimmäisinä osallisiksi Suomen voimakkaasti laajenevasta koulutusjärjestelmästä. Kouluttautuminen avasi mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi uusilla aloilla ja kasvatti yksityisyrittäjyyteen sopivia ammattiryhmiä kuten lääkärikuntaa ja lakiasiantuntijoita.
2000-luvun iäkkäät, sotien jälkeen syntyneet yrittäjät edustavat siis monipuolisempaa elinkeinorakennetta kuin heitä edeltävät maatalousyrittäjävaltaiset ikäluokat. Aiemman selvityksen mukaan 2000-luvulla 55–74-vuotiaiden yrittäjien toiseksi suurin ryhmä – maatalousyrittäjien jälkeen – onkin asiantuntijayrittäjien ryhmä. Myös rakennusalan yrittäjien osuus on kasvanut. (Akola ym. 2008, 27–28.)
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.12.2011