Ammattiluokitus ammattitaidon tason kuvaajana
- Koulutusasteen ja ammattitaidon tason luokitukset
- Koulutusaste ja ammatin pääluokan koulutus vastaavat toisiaan keskimäärin kohtuullisesti
- Naiset työskentelevät usein koulutustaan alemmalla ammattitasolla
- Ammattitaitotasojen tulkinnanvaraisuus heikentää ammattiluokituksen erottelukykyä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Seppo Kouvonen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.
Henkilön koulutustausta on keskeistä sekä ammattiin valikoitumisen että tehtävissä suoriutumisen kannalta. Artikkelissa tarkastellaan koulutusta ja ammattitaidon tasoa koskevien tilastoluokitusten vastaavuutta sekä pohditaan ammattiluokituksen ja koulutusluokituksen kykyä kuvata yhdenmukaisesti työtehtäviä ja niiden koulutustarpeita.
Ammatin pääluokkien keskimääräinen koulutusaika vastaa kohtalaisesti niiden oletettua ammattitaidon tasoa. Yksittäisissä ammateissa tyypillinen koulutustaso saattaa kuitenkin olla merkittävästi tehtävässä vaadittavaa ammattitaitotasoa korkeampi. Tämä johtuu pääosin yleisen koulutustason noususta samalla kun ammattien hierarkkiset luokitusperusteet ovat säilyneet entisellään. Ammatin ammattitaitotasoa korkeampi koulutus on yleistä erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelutyössä, asiantuntijoilla sekä ammattiluokituksen mukaan ainoastaan perusasteen koulutusta edellyttävissä tehtävissä. Joidenkin ammattien osalta työvoiman ylitarjonta tai palkkataso voi johtaa tehtävässä vaadittavan ammattitaitotason ja koulutusasteen eriytymiseen.
Koulutusasteen ja ammattitaidon tason luokitukset
Kansallisessa koulutusluokituksessa koulutusasteiden määrittely noudattaa pääpiirteissään kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) koulutusasteita. Työmarkkina-analyysin kannalta relevantteja koulutusasteita on kuusi (taulukko 1).
Taulukko 1. Koulutusasteet.
| 2 | Ylempi perusaste | Peruskoulu tai sitä edeltävä keskikoulu, noin 9 vuotta |
| 3 | Keskiaste | Koulutus kestää pääsääntöisesti 11–12 vuotta peruskoulun aloittamisesta (ylioppilastutkinto, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, erikoisammattitutkinnot) |
| 5 | Alin korkea-aste | Keskiasteen jälkeen 2–3 vuoden koulutus – eli yhteensä 13–14 vuotta (esim. 'vanha' sairaanhoitajatutkinto, teknikko) |
| 6 | Alempi korkeakouluaste |
Keskiasteen jälkeen 3–4 vuoden koulutus – yhteensä noin 16 vuotta (ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto) |
| 7 | Ylempi korkeakouluaste |
Keskiasteen jälkeen 5–6 vuoden opiskelu – yhteensä 17–18 vuotta (ylempi korkeakoulututkinto) |
| 8 | Tutkijakoulutus | Yli kuuden vuoden opiskelu keskiasteen jälkeen – yhteensä vähintään 18 vuotta (lisensiaatin ja tohtorintutkinto) |
Lähde: Koulutusluokitus 2000. Käsikirjoja nro 1. Tilastokeskus
Tilastokeskuksen käyttämä kansallinen ammattiluokitus Ammattiluokitus 2001 perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) maailmanlaajuiseen luokitusstandardiin ISCO-88: aan, josta Euroopan unioni on laatinut eurooppalaisen version (ISCO-88 COM). Ammatit on luokiteltu työtehtävien laadun ja niiden edellyttämän ammattitaitotason mukaisesti. Ammattitaidon taso voidaan muodollisen koulutuksen lisäksi saavuttaa myös käytännön harjaantumisen kautta. Kutakin ammattitaitotasoa vastaava viitteellinen koulutusaika on määritetty ammattiluokituksen toteutusta koskevissa määritelmissä.
Ammatin pääluokista ovat johtajien (1) ja sotilaiden (0) pääluokat ainoita, joille ei ole määritetty ammattitaitovaatimusta. Kaikkien muiden pääluokkien erittely perustuu tehtävässä edellytettävään ammattitaitotasoon. Ammattitaitotasoja on määritetty kaikkiaan neljä. Erityisasiantuntijan pääluokassa edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa vastaavaa ammattitaitotasoa, asiantuntijan pääluokassa taas vähintään korkea-asteen opintoja vastaavaa ammattitaitotasoa.
Valtaosa palkansaajista sijoittuu ammatin pääluokkiin 4–8, joissa edellytetään keskiasteen koulutusta vastaavaa ammattitaitotasoa. Pääluokkaan "muut työntekijät" sijoittuvat ne tehtävät, joissa ammatin vaatimukset jäävät perusasteen koulutusta vastaavalle tasolle.
Koulutuksen ja ammatin yhteyttä tarkastellaan Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston vuosia 2003–2008 koskevien perustietojen avulla, jotka suunnittelija Antti Suoperä on koonnut vertailukelpoiseksi aikasarjaksi. Kullekin työsuhteelle on muodostettu teoreettinen koulutusvuosien määrä korkeimman suoritetun tutkinnon edellyttämien laskennallisten koulutusvuosien perusteella. Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen osalta koulutusajan pituus on määritelty toteutuneen, kuitenkin enintään teoreettisen koulutusajan mittaisen koulutusajan perusteella.
Ammattitaitotason alittava koulutustaso kertoo usein siitä, että ammattitaito ei perustu muodolliseen koulutukseen vaan esimerkiksi työssä harjaantumiseen. Ammattitaitotason ylittävä koulutus puolestaan saattaa kertoa osaamispääomasta, jota ei työmarkkinoilla ole täysin kyetty hyödyntämään. Vaihtoehtona ovat ongelmat ammatti- ja koulutusluokitusten keskinäisessä vastaavuudessa.
Taulukko 2. Ammatin pääluokka ja ammattitaidon taso.
| Ammatin pääluokka |
Ammatti- taidon taso |
Vastaava koulutusaste |
Koulutus- vuosien määrä |
|
| 1 | Johtajat | – | – | – |
| 2 | Erityisasiantuntijat | 4 | 6&7 | >15 |
| 3 | Asiantuntijat | 3 | 5 | 13–14 |
| 4 | Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät | 2 | 2&3 | 11–12 |
| 5 | Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät | 2 | 2&3 | 11–12 |
| 6 | Maanviljelijät ym. | 2 | 2&3 | 11–12 |
| 7 | Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät | 2 | 2&3 | 11–12 |
| 8 | Prosessi- ja kuljetustyöntekijät | 2 | 2&3 | 11–12 |
| 9 | Muut työntekijät | 1 | 1 | 9 |
| 0 | Sotilaat | – | – | – |
Lähde: Ammattiluokitus 2001. Käsikirjoja 14. Tilastokeskus.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.3.2012