Globaalit arvoketjut ovat tilastoinnin haaste

  1. Monta näkökulmaa arvoketjuihin
  2. Tiedonkeruuväline testiin jo alkuvaiheessa
  3. Pilottihankkeen tulokset rohkaisevia
  4. Kyselyn ymmärrettävyyttä ja vastausrasitetta testattiin
  5. Yritykset rakentavasti mukana
  6. Yhteistyö avainasemassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Petri Godenhjelm on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä ja Samuli Rikama on yliaktuaari Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.

Monet yhteiskunnan muutokset kuten talouden globalisoituminen ja yritysten kansainvälistyminen edellyttävät tilastotuotannon kehittämistä. Uusien ilmiöiden seuraaminen ja kuvaaminen on tilastotoimen keskeinen tehtävä. Tähän tarvittavia välineitä sekä niiden soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta on testattava ennalta yhteistyössä yritysten kanssa.

Kilpailukyvyn kohentaminen on monikansallisille yrityksille keskeinen ja haastava tehtävä etenkin dynaamisilla nopeasti kehittyvillä aloilla. Globaalit yritykset optimoivat jatkuvasti toimintaansa sijoittumalla niihin maihin ja maanosiin, jotka tarjoavat parhaat toimintaedellytykset. Syitä voivat olla yhtä hyvin alhaiset tuotantokustannukset kuin nopeasti kasvavat markkinatkin. Globaalien arvoketjujen syntyminen (ks. tietolaatikko) heijastaa yritystoiminnan toimintaedellytysten eroja eri maissa.

Syksyllä 2010 aloitettiin globaalien arvoketjujen mittaamiseen ja arvioimiseen liittyvä EU-hanke, johon osallistuivat Tilastokeskuksen lisäksi Hollannin, Tanskan, Portugalin sekä Romanian tilastovirastot. Tavoitteena oli kehittää ja testata tiedonkeruussa käytettävän kyselylomakkeen tietosisältö. Lomaketta on tarkoitus käyttää useissa EU-maissa vuonna 2012 toteutettavissa yrityskyselyissä. Globaaliin yritystoimintaan liittyvät arvoketjut tarjoavat hyvän esimerkin uudentyyppisestä lähestymistavasta vielä nykyisin tuntemattoman ilmiöalueen kuvaamiseksi ja selvittämiseksi.

Kyselyn taustalla on EU-komission sekä EU-maiden huoli eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä Aasian ja muiden vahvojen talouksien puristuksessa. Kiristyvän globaalin kilpailun seurauksena yritystoimintoja ja työpaikkoja on siirtynyt ja siirtyy EU:n ulkopuolelle esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan. Hankkeen taustalla vaikuttavia keskeisiä ja avoimia kysymyksiä ovat: Kuinka paljon työpaikkoja ja toimintoja yritykset siirtävät muihin maihin? Mihin maihin siirtoja tehdään?

Poliittinen painopiste globalisaation myötä on yhä useammin EU:n heikentyneessä asemassa. Tähän liittyy läheisesti EU:ssa usein julkisen talouden suuri velkaantuminen ja väestön ikääntyminen. EU 2020 -strategian yhtenä tavoitteena on kohentaa EU-maiden ja yritystoiminnan kilpailukykyä. Globaalien arvoketjujen mittaaminen ja arvioiminen tarjoaa arvokkaan työkalun analysoida globalisaation seurauksia ja suunnata politiikkatoimenpiteitä.

Kerättävä aineisto tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka eri toimintokokonaisuuksia jäsennetään suuremmissa yrityksissä ja eri toimialoilla. Näin myös pienemmät yritykset ja yrittäjät pystyvät arvioimaan omaa asemaansa arvoketjuissa esimerkiksi alihankkijan roolissa. Yksittäiselle kansalaisellekin tutkimus antaa mahdollisuuden arvioida omia kuluttaja- ja asiakaskokemuksiaan globaalien yritysten kanssa.

Monta näkökulmaa arvoketjuihin

Globaalit arvoketjut -kysely perustuu lähtökohdiltaan muutama vuosi sitten toteutettuun Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kyselyyn (ks. Rikama 2008a ja b; 2009; Ali-Yrkkö—Rikama 2008; International Sourcing ...2008; Statistics Explained 2011). Kysely oli lähtökohdaltaan kvalitatiivinen eli määrällistä tietoa ei kysytty. Nyt näkökulmaa on laajennettu, mutta tavoitteena on tuottaa myös vertailukelpoista tietoa aiemman kyselyn kanssa.

Uuden kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa yritysten asemasta ja muutoksista arvoketjuissa, liiketoiminnoista ulkomailla, toimintojen ulkoistamisesta ja siirtämisestä ulkomaille sekä takaisin Suomeen. Kysely kartoittaa myös ulkoistamisen motivaatioon ja esteisiin liittyviä kysymyksiä sekä pyrkii arvioimaan EU-politiikan näkökulmasta tärkeimpiä henkilöstövaikutuksia yrityksissä.

Kohdealueet eli ne maat, joihin yritykset ovat siirtäneet toimintojaan, on kyselyn keskeinen ulottuvuus. Tärkeimmät maat kuten Kiina, Intia ja Venäjä on luokiteltu erikseen, kun luokittelu kattaa yleensä vain maaryhmät – esimerkiksi vanhat EU15-maat ja uudet EU12-maat (ks. tietolaatikko). Kohdealueiden määrä on valittu siten että kysely on mahdollisimman helposti vastattavissa.

Toinen arvoketjujen kuvauksen kannalta tärkeä ulottuvuus eli yritysten ydinliike- ja tukitoiminnot heijastelevat yritysten globaalien toimintamallien muutoksia. Nykyisin tehokkaasti toimivat monikansalliset yritykset optimoivat globaalia tuotantoaan liiketoiminnoittain. Tämä tarkoittaa tuotannon osien kilpailutusta yhä hienojakoisemmalla tasolla ydinliiketoiminnoissa ja tukitoiminnoissa.

Yrityksen tuotanto on jaettu kyselylomakkeella ydinliiketoimintaan sekä tätä tukeviin tukitoimintoihin (ks. tietolaatikko). Tukitoiminnot ovat luonteeltaan palveluita, ja näihin luetaan muun muassa hankinta, jakelu ja logistiikka, markkinointi ja myynti, myynnin jälkeiset palvelut, tieto- ja viestintätekniikka, rahoitus ja kirjanpito, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä insinööri- ja tekniset palvelut.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.3.2012