Talouskriisi pahensi nuorisotyöttömyyttä myös Suomessa
Kirjoittaja: Kalle Sinivuori on yliaktuaari Tilastokeskuksen elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2011.
Suomessa on tällä vuosituhannella totuttu Euroopan mittakaavassa korkeaan nuorisotyöttömyyteen. Kun koko työikäisen väestön työttömyysaste Suomessa on ollut lähellä EU:n keskiarvoa tai hieman sen alle, niin nuorten, 15–24-vuotiaiden, työttömyysaste Suomessa on koko 2000-luvun ollut korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin (Kuvio 1).
Kuvio 1. 15 – 24-vuotiaiden työttömyysasteiden vuosikeskiarvot Suomi ja EU27-maat
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
1990-luvun alun laman jälkeen Suomen nuorisotyöttömyysaste jäi selvästi korkeammalle tasolle kuin muulla väestöllä ja laski pysyvämmin alle 20 prosenttiin vasta vuonna 2006. Matalimmillaan nuorten työttömyysasteen vuosikeskiarvot olivat vuosina 2007 ja 2008, 16,5 prosenttia. Vuonna 2009 nuorisotyöttömyysaste nousi 21,5 prosenttiin ja suunnilleen samalla tasolla se oli myös vuonna 2010.
Kun nuorten työttömyyttä tarkastelee kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetusta trendisarjasta, voi nähdä, että nuorten työttömyysasteen trendi oli parhaimmillaan 14,5 prosenttia, maaliskuussa 2008. Saman vuoden lopussa alkanut taloustaantuma nosti nuorten työttömyysasteen trendin huonoimmillaan 23,2 prosenttiin joulukuussa 2009. Siitä nuorten työttömyysasteen trendi laski melko nopeasti noin 20 prosenttiin, millä tasolla on oltu elokuusta 2010 lähtien.(Kuvio 2)
Kuvio 2. 15 – 24-vuotiaiden työttömyysaste Suomessa kuukausittain ja trendi 2000–2011 / lokakuu
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
Työllisyyden suhteen nuorten tilanne heikkeni viimeisessä taantumassa enemmän kuin muun väestön. Kun koko työikäisen väestön, 15–64-vuotiaiden, työllisyysasteen vuosikeskiarvo pieneni 2,8 prosenttiyksikköä vuosina 2008–2010, niin nuorten kohdalla vähennys oli 5,4 prosenttiyksikköä, 43,2 prosentista 37,8 prosenttiin (Kuvio 3).
Kuvio 3. Työikäisen väestön (15 – 64v.) ja nuorten (15 – 24v.) työllisyysasteiden vuosikeskiarvot Suomessa 2000 – 2010
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
Nuorten työllisten määrä väheni taantuman myötä noin 290 000 henkilöstä noin 240 000:een. Työllisten määrä on sittemmin vakiintunut noin 250 000:een, joka on suunnilleen samaa tasoa kuin vuoden 1999 alusta kesään 2005 (Kuvio 4).
Kuvio 4. 15–24-vuotiaiden työllisten lukumäärä kuukausittain ja trendi Suomessa 1988–2011/lokakuu
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
Osa-aikatyötä tekevistä nuorista valtaosa opiskelee
Osa-aikatyö voi nuorelle olla ainoa keino työllistyä, mutta toisaalta monet nuoret opiskelijat haluavat osa-aikatyötä, koska se sopii opintojen oheen paremmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista käy ilmi, että alle 35-vuotiaista reilut 160 000 henkilöä teki osa-aikatyötä vuonna 2010. Töiden ohella heistä opiskeli 89 000 henkilöä ja 44 000 teki osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla.
Työvoimatutkimuksessa kysytään mm. kuinka moni nuori tekee osa-aikatyötä, kuinka moni heistä opiskelee ja kuinka moni nimenomaan toivoo osa-aikatyötä. Suurin osa alle 35-vuotiaista osa-aikatyötä tekevistä ei haluakaan koko-aikatyötä.
| 1000 henkeä | % | ||||||
| Ikä | Osa-aikatyön syy | 2008 | 2009 | 2010 | 2008 | 2009 | 2010 |
| 15–24-vuotta | Osa-aikaiset yhteensä | 105 | 102 | 99 | 100 | 100 | 100 |
| Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla | 20 | 23 | 23 | 19 | 23 | 23 | |
| Opiskelee | 77 | 70 | 67 | 73 | 69 | 68 | |
| Haluaa muusta syystä tehdä osa-aikatyötä | 6 | 7 | 8 | 6 | 7 | 8 | |
| Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |
| Muut syyt ja tuntematon | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | |
| 25–34-vuotta | Osa-aikaiset yhteensä | 56 | 58 | 62 | 100 | 100 | 100 |
| Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla | 19 | 20 | 21 | 34 | 34 | 34 | |
| Opiskelee | 19 | 19 | 22 | 34 | 33 | 35 | |
| Haluaa muusta syystä tehdä osa-aikatyötä | 6 | 6 | 5 | 11 | 10 | 8 | |
| Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia | 9 | 11 | 12 | 16 | 19 | 19 | |
| Muut syyt ja tuntematon | 3 | 2 | 2 | 5 | 3 | 3 | |
Päivitetty 21.12.2011