Googlaamalla talouskasvua
– nettihaku tuottaa jo prosentin bkt:sta

  1. Yritykset hyötyvät enemmän teollisuusmaissa
  2. Miten haku lisää arvoa
  3. Hakutoiminnasta hyötyvät kaikki
  4. Kuluttajilta säästyy 20 tuntia vuodessa
  5. Hakuyhtiöiden rahaliikenne on murto-osa nettihaun taloudesta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.

Internethaun vaikutus kansantalouteen on paljon enemmän kuin vain verkkomainonnan ja hakukoneoperaattoreiden toiminnan rahavirroista voi päätellä.
______________________

Internethaulla on ollut valtaisa vaikutus talouden kaikkiin ulottuvuuksiin. Sitä on verrattu sähkön käytön leviämiseen. Lähes jokainen googlaa tai hakee tietoa jonkin muun palvelun avulla.

Vaikka nettihaku nähdään pääosin teknisenä toimenpiteenä, siihen sisältyy myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Niitä ei toistaiseksi ole pystytty juurikaan arvioimaan, koska vaikutusten mittaaminen varsinkin kansantalouden tasolla on vaikeaa – kuten lähes kaiken muunkin internetiin liittyvän toiminnan mittaaminen. Yksityiskohtaisia erikoistutkimuksia hakutoiminnoista netti on toki pullollaan.

Aiemmin nettihaun taloudella on ymmärretty suppeasti toisaalta nettimainonnan taloutta, toisaalta hakukoneita pyörittävien yritysten kuten Googlen taloutta. Nuo ovat tärkeä osa kokonaisvaikutusta, mutta hakutoiminnoilla on myös paljon laajempi vaikutus talouteen.

Tilastoijatkin ovat huomioineet laskelmissaan nettimainonnan ja hakukoneoperaattoreiden talouden. Ne sisältyvät yleensä muihin toimintoihin, niitä ei ole erikseen tilastoitu tai ainakaan ilmaistu e-kauppaa lukuun ottamatta.

Amerikkalaisen internetin talouteen erikoistuneen konsulttiyhtiön McKinseyn viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin 4 prosenttia hakutoiminnan taloudesta selittyy em. kahdella ilmiöllä eli suoraan hakuyhtiöiden omalla taloudella.

Selvityksen mukaan noin 70 prosenttia hakutoiminnan vuotuisesta arvosta sisältyy kehittyneissä maissa jo bruttokansantuotelaskelmiin. Kehittyvissä maissa osuus on pienempi, noin 40 prosenttia.

Loppuosa hakutoimintojen arvosta on vielä bkt-laskelmien ulkopuolella.

Yritykset hyötyvät enemmän teollisuusmaissa

Tutkimukseen valittiin viisi esimerkkimaata osin siksi, että niistä on olemassa vertailukelpoisia empiirisiä tutkimuksia nettihaun taloudesta, osin koska niiden katsottiin edustavan myös muita samassa kehitysvaiheessa olevia maita.

Taulukon 1 tiedot vastaavat suurin piirtein sitä kuvaa, mikä on vaikkapa mainosalan roolista USA:ssa verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Kokonaisuudessaan sekä yrityssektorin että kotitaloussektorin osuudet ovat kolmessa kehittyneessä maassa yllättävän samantasoiset.

Taulukko 1. Hakutalous viidessä maassa 2009, % koko hakutaloudesta

USA Saksa Ranska Brasilia Intia
Hakuyhtiöt* 4 4 4 3 1
Mainostajat* 49 41 42 26 7
Muut yritykset* 20 28 27 15 26
bkt:ssa jo mukana, % 73 73 72 45 34
bkt:n ulkopuolella, % 27 27 28 55 66
100 100 100 100 100
Hakutalous bkt:sta 2009, % 1,2 0,9 0,9 0,5 0,5
* Nämä jo mukana bkt-laskennassa.

Lähde: McKinsey

Sen sijaan Intia on vielä alkuvaiheessa maan ohjelmointitalouden tasosta huolimatta. Intian taloudessa on vielä isoja osia, joiden toimintaan internethaulla ei ole paljoakaan vaikutusta.

Suomea ei ollut laskelmissa mukana, mutta tilanteemme ei varmaankaan kovin paljoa eroa Saksasta, jossa nettihaun talous edustaa 0,9 prosenttia bkt:sta. Osuus ei kuulosta paljolta, mutta se on kaksi kertaa suurempi osuus kuin esimerkiksi Suomen koko mainosalan tuotanto.

Tärkein syy, miksi bkt-laskennan ulkopuolinen osuus on kehittyvissä maissa paljon kehittyneitä maita suurempi, liittyy kotitalouksiin. Kuluttajien hyöty on kehittyvissä maissa suhteellisesti suurempi kuin yrityssektorin. Kuluttajien nettihausta saamaa hyötyä ei lasketa bkt:hen kuten ei kotitöistäkään niiden suuresta arvosta huolimatta.

Tilastomiehen näkökulmasta kiinnostavin osa McKinseyn tutkimuksesta onkin juuri tämä bkt:n ulkopuolella oleva, kotitalouksia koskeva osuus. Yrityssektorin hakutoiminnot tulevat varmaankin jo aika kattavasti esiin kansantalouden tilinpidon nykyisissä laskentasysteemeissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.2.2012