Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia

  1. Veroetu painottuu hyvätuloisille
  2. Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
  3. Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys
  4. Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
  5. Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
  6. Vähennystä höylättiin rajusti
  7. Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon
  8. Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
  9. Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
  10. Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Pekka Lith työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.

Kotitalouspalvelujen verovähennystä hyödynsi vuonna 2010 ennätysmäärä suomalaisia. Verovähennyksen ehtoja heikennettiin tämän vuoden alussa valtiontaloudellisista syistä. Heikennykset voivat johtaa kotitalousvähennyksen painottumiseen entistä enemmän hyvätuloisille. Samalla voivat huonontua yritystoiminnan edellytykset kotitalous- ja hoivapalveluja tuottavilla naisvaltaisilla toimialoilla.
______________________

Kotitalousvähennyksen arvo oli verohallinnon tilastojen mukaan 410 miljoonaa euroa vuonna 2010. Verovähennyksen sai 369 400 henkilöä. Verovähennyksen arvo ja saajien määrä oli toissavuonna suurempi kuin koskaan aiemmin. Suurin hyppäys ylöspäin tapahtui kuitenkin jo vuonna 2009, jolloin verovähennyksen enimmäismäärää nostettiin ja käyttöaluetta laajennettiin.

Verovähennyksestä asuntojen remonttitöiden osuus oli 80 prosenttia, kotitaloustöiden 17 prosenttia ja hoiva- ja hoitotöiden 3 prosenttia. Verovähennys oli verovelvollista kohden keskimäärin 1 100 euroa. Se oli korkein hoiva- ja hoitotöissä (1 270 euroa) ja matalin tavanomaisissa kotitaloustöissä kuten siivous- tai pihatöissä (642 euroa), mikä johtuu töiden erilaisesta luonteesta.

Verovähennyksen asiakaskohtainen arvo on noussut viime vuosina, mihin ovat vaikuttaneet palveluhintojen nousu ja pysyväisluonteisten ostopalvelusuhteiden yleistyminen. Kotitalousvähennyksellä ostetaan enemmän tai säännöllisesti esimerkiksi viikkosiivousta. Myös asenneilmapiiri on muuttunut siten, että ulkopuolista kotitalous- ja hoivatyötä osataan ja on hyväksyttyä ostaa.

Veroetu painottuu hyvätuloisille

Kotitalousvähennystä käyttävät eniten keski- ja hyvätuloiset (Kuvio 1). Vähennystä käyttäneistä oli vuonna 2009 lähes viidennes vähintään 60 000 euroa ansaitsevia ja vähennyksen määrästä heille kohdentui lähes neljännes. Lähes kolmannes tästä ryhmästä oli käyttänyt verovähennystä. 20 000–35 000 euroa ansaitsevista näin oli tehnyt vain kahdeksan prosenttia; ryhmän suuruuden vuoksi heitä oli kuitenkin vähennyksen saajista lähes kolmannes, kuten kuviosta 1 ilmenee.

Kuvio 1. Kotitalousvähennyksen saajat ja vähennyksen määrä henkilöiden tuloluokkien mukaan 2009

Lähde: Verohallinto

Tulonsaajien kokonaismäärään suhteutettuna ahkerimpia kotitalousvähennyksen käyttäjiä olivat verohallinnon tilastojen mukaan vuonna 2010 elinkeinonharjoittajat. Vuosina 2006–10 kotitalousvähennyksen määrä ja saajat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten maatilatalouden harjoittajien keskuudessa. Vähennystä ei kuitenkaan voi käyttää töihin, jotka liittyvät elinkeinon harjoittamiseen.

Viime vuosina myös eläkeläiset ovat alkaneet käyttää lisääntyvässä määrin kotitalousvähennystä, mikä on nostanut eläkeläisten osuuden yli neljännekseen verovähennyksen saajista. Tosin heidän osuutensa verovähennyksen rahamäärästä ei ole kohonnut, sillä eläkeläisten hakema kotitalousvähennys on keskimäärin pienempi kuin palkansaajilla tai elinkeinonharjoittajilla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.2.2012