Miten Suomi nousi köyhyydestä?

  1. Yksi harvoista kiinnikurojista
  2. Perinteinen selitys ei riitä
  3. Inhimillinen pääoma toinen päätekijä
  4. Uutta tuotantoteknologiaa edelläkävijöiltä
  5. Vuorovaikutusta ulkomaankaupassa
  6. Tytäryhtiöiden kautta uutta teknologiaa
  7. Kanssakäyminen ja koulutus avainasemassa
  8. Tuotantoteknologian kehitystä työn arjessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Arto Kokkinen väitteli tohtoriksi yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (EUI) Firenzessä syksyllä 2011 ja työskentelee Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.

Suomi on hyötynyt pitkän ajan talouskehityksessään vuorovaikutuksesta Länsi-Euroopan kanssa. Vuorovaikutus ja investoinnit koulutukseen ovat mahdollistaneet jatkuvan, uutta teknologiaa sisältävän tuotantovälineistön käyttöönoton jäljessä tulleessa Suomessa. Nämä tulokset käyvät ilmi tuoreesta väitöskirjasta.
________________________________

Suomen talouskasvun tyypillisin selitys on ollut vientivetoinen teollistuminen. Pieni maa saavuttaa tuotannon mittakaavaetuja erikoistumalla vientituotteiden tuotannossa.

Tällä selitysmallilla on kaikupohjansa, mutta se ei yksin riitä kuvaamaan Suomen kiinnikuromista juuri Länsi-Euroopan keskimääräisiin tulotasoihin. Tuotantoteknologian siirtyminen Suomeen niistä edelläkävijämaista, joiden kanssa vuorovaikutus on ollut suurinta, on syytä ottaa mukaan selitysmalliin.

Yksi harvoista kiinnikurojista

Toisen maailmansodan jälkeen yksi merkittävimmistä tutkimusaiheista taloustieteessä ja taloushistoriassa ovat olleet suuret erot maiden välillä henkeä kohti lasketussa bruttokansantuotteessa sekä kysymys siitä, miksi vain jotkut köyhistä maista ovat kyenneet kuromaan kiinni rikkaiden etumatkan kansalaisten keskimääräisissä tuloissa. Tämä kysymys konkretisoituu kuvioiden 1 ja 2 avulla.

Kuvio 1 kuvaa osaa nykyisistä OECD-maista. Vaaka-akselilla esitetään niiden bkt/asukas -lähtötasot vuonna 1890, pystyakselilla maiden asukasta kohti lasketun bkt:n kasvuasteet vuosina 1890–2000. Kuvio osoittaa lähtötason ja kasvuasteen välillä selvän yhteyden: mitä köyhempi lähtötaso, sitä suurempi pitkän ajan kasvuaste.

Kuvio 1. BKT/asukas, lähtötaso vuonna 1890 ja kasvuaste 1890–2000, osa nykyisistä OECD-maista

Lähde: Maddison, Angus (2010). Historical Statistics of the World Economy: 1–2008 AD, http://www.ggdc.net/MADDISON/oriindex.htm (2010-12-16).

Nopeimpia kiinnikurojia 1800-luvun lopusta vuoteen 2000 ovat olleet Japani, Suomi ja Norja. Sen sijaan, kun tarkastellaan kaikkia maita maailmassa, tällaista yhteyttä ei ole havaittavissa (Kuvio 2, tiedot vuodesta 1960 lähtien).

Kuvio 2. BKT/työntekijä, lähtötaso vuonna 1960 ja kasvuaste 1960–2007

Lähde: Penn World Tables 6.3, Heston, Alan, Summers, Robert ja Aten, Bettina, Penn World Table Version 6.3 (PWT 6.3), Center for International Comparisons of Production, Income and Prices at the University of Pennsylvania, August 2009. http://pwt.econ.upenn.edu/php_site/pwt_index.php (2010-12-08).

Suomi on itse asiassa yksi varsin harvoista alun perin köyhistä maista, jotka ovat onnistuneet kuromaan kiinni johtavien maiden tulotason 1900-luvulla. Sata vuotta sitten Suomi oli köyhä maatalousmaa, jonka asukasta kohti laskettu bkt oli vain puolet ajan johtavien maiden, Iso-Britannian ja USA:n tasosta. Tultaessa 2000-luvun alkupuolelle Suomi on teollistunut, palveluistunut ja muuttunut jälkiteolliseksi informaatioyhteiskunnaksi.

Nykyisin Suomi on kansainvälisissä vertailuissa 15–25 korkeimman tulotason maan joukossa maailmassa. Kuten kuvio 3 osoittaa, samanaikaisesti Suomi on saavuttanut Länsi-Euroopan, EU15:n ja käytännössä myös Ruotsin bkt/asukas-tason vuoden 1990 ostovoimakorjatuissa dollareissa mitattuna. Ruotsi teki itse vastaavanlaisen nousun suhteessa aiemmin teollistuneisiin maihin pääosin jo 1800-luvun jälkipuoliskolta toiseen maailmansotaan mennessä, jatkaen toki kehitystään toisen maailmansodan jälkeen.

Kuvio 3. BKT / asukas 1870 – 2000 vuoden 1990 ostovoimakorjatuissa dollareissa

Länsi-Eur. 12 = Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska
EU15 = Länsi-Eur. 12 – (Norja, Sveitsi) + Espanja, Irlanti, Kreikka, Luxemburg, Portugali
Lähteet: Maddison, Angus (2010). Historical Statistics of the World Economy:1–2008 AD, http://www.ggdc.net/MADDISON/oriindex.htm (2010-12-16); EU15:n aineistot 1860–1995: Carreras, Albert ja Tafunell, Xavier, European Union economic growth experience, 1830–2000, kirjassa Explorations in Economic Growth. A Festschrift for Riitta Hjerppe on her 60th Birthday, Sakari Heikkinen ja Jan Luiten van Zanden (toim.), Amsterdam: Aksant Academic Publishers 2004, s. 63–87; 1996–2000 Eurostat tietokanta http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database (2009-09-09).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2012