Suomi ilman maahanmuuttajia
- Ilman maahanmuuttoa 50 000 lasta vähemmän
- Yli puolet pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä on vieraskielisiä
- Ilman maahanmuuttoa 20–59-vuotiaiden määrä vähenisi rajusti vuoteen 2030 mennessä
- Suomen ratkottavaksi tulee suuria väestöhaasteita
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yli puolet pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä on vieraskielisiä
Suomen väestö on keskittymässä suuriin asutuskeskuksiin. Asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa – Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla – asuu lähes neljännes väestöstä. Vieraskielinen väestö on keskittynyt kantaväestöäkin enemmän: vuoden 2010 lopussa puolet vieraskielisistä asui mainituissa suurkunnissa. Maahanmuuttajaväestön keskittymistä kuvaa sekin, että 75 prosenttia vieraskielisistä asuu 17 kunnassa.
Helsingissä asuu sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten vieraskielisiä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat 63 000 vieraskielistä, mikä oli 11 prosenttia pääkaupungin väestöstä. Helsingin alle 15-vuotiaista vieraskielisten osuus on jo lähes 14 prosenttia. Jos Helsingin vieraskielinen väestö muodostaisi oman kuntansa, se olisi 15:nneksi suurin ja asukasmäärältään Rovaniemeä suurempi.
Kuviossa 2 on pääkaupunkiseudun kuntien nettomuutto muualta Suomesta ja ulkomailta. 1990-luvun puolivälissä pääkaupunkiseutu sai muuttovoittona yli 9 000 henkilöä vuodessa. Tuolloin suurin osa muuttovoitosta syntyi suomen-, ruotsin- ja saamenpuhujista, mutta 2000-luvulla kotimaisia kieliä puhuvien muuttovoitto pieneni ja oli vuosina 2002–2007 jopa miinusmerkkinen. Vuonna 2003 pääkaupunkiseutu menetti lähes 4 000 kotimaisten kielten puhujaa.
Kuvio 2. Pääkaupunkiseudun kuntien nettomuutto äidinkielen mukaan vuosina 1990–2010. Henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus. Väestö- ja kuolemansyytilastot
Vuosina 2008–2010 pääkaupunkiseudun muuttovoitto on syntynyt lähes kokonaan vieraskielisestä väestöstä. Muuttovoittoa ei ole tullut pelkästään ulkomailta, vaan myös muualta Suomesta muuttaneista vieraskielisistä. Vuosina 2001–2010 pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku on kasvanut vajaalla 90 000:lla, ja siitä 67 prosenttia on tullut vieraskielisen väestön määrän lisääntymisestä.
Viimeisten neljän vuoden aikana ns. muuttotappiomaakuntien muuttotappiot ovat selvästi pienentyneet. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien väkiluku on vuoden 2011 aikana kasvanut ensimmäisen kerran 18 vuoteen. Se saattaa johtua pienistä nuorten ikäluokista, mutta lisäksi lähtömuuttoa hillitsee se, että työvoiman kysyntä kasvaa myös muuttotappiomaakunnissa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. On kuitenkin selvää, että ilman maahanmuuttoa Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon väkiluku ei olisi kääntynyt kasvuun.
Ei tiedetä, olisivatko muuttotappiomaakuntien muuttotappiot pienentyneet, jos vieraskieliset eivät muuttaisi Etelä-Suomeen. Sitäkään ei tiedetä, olisiko kantaväestö muuttanut muuttotappiomaakunnista entiseen tapaan, jos vieraskielisiä ei olisi.
Päivitetty 4.6.2012