Kinastelun sijaan tilastoja eläkkeelle siirtymisestä

  1. Vähemmän työkyvyttömyyseläkkeellekin
  2. Ikääntyneiden työnteko lisääntynyt jo
  3. Koulutusrakenne nostaa eläkeikää

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Anna-Maija Lehto työskentelee tutkimuspäällikkönä Tilastokeskuksen elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.

Moni turha poru eläkeiän noususta loppuisi, jos katsottaisiin jo toteutunutta kehitystä Findikaattori-palvelusta. Tavoite on toteutumassa, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
______________________

Suomessa on vuonna 2009 asetettu tavoitteeksi, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Lähtökohtana oli vuoden 2008 eläkeikäodote, 59,4 vuotta. Sitä päätettiin nostaa kolmella vuodella ja etsiä erilaisia toimenpiteitä tavoitteen toteuttamiseksi.

Miten tavoiteura on saavutettavissa? Pohjaksi kannattaisi katsoa viimeisimpiä tilastoja eläkkeellesiirtymisiän odotteesta tai ikääntyneiden työllisyydestä. Kovin vähän näitä tietoja on kuitenkaan julkisuudessa esitetty. Pikemminkin pyritään antamaan sellainen kuva, että tavoite on vaikea saavuttaa ja pian on tehtävä jotain radikaalia, kuten eläkkeen alarajan nosto 63 vuodesta 65 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyminenhän on Suomessa nykyisin mahdollista ikävuosien 63 ja 68 välillä.

Nostovaatimusten tueksi ei ole esitetty mitään tilastoja. Se olisikin aika hankalaa, sillä sekä eläkkeellesiirtymisiän odotetta että ikääntyneiden työhön osallistuvuutta kuvaavat tilastot puhuvat juuri päinvastaisen puolesta: eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja tavoiteura on itse asiassa ylitetty.

Kaikenlaiselta kinastelulta välttyisi helposti, jos käyttäisi Suomen hyvää julkista tilastotarjontaa. Esimerkiksi pari vuotta sitten kehitetty Findikaattori-palvelu sisältää juuri tähän eläkekeskusteluun sopivaa tuoretta tietoa.

Eläketurvakeskus on toimittanut Findikaattoriin tietoja muun muassa eläkkeellesiirtymisiän odotteista. Niistä näkyy, että 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote oli noussut jo 60,4 vuoteen vuonna 2010. Viidessä vuodessa 25-vuotiaan odote oli noussut 1,5 vuotta. Tästä voidaan melko turvallisesti päätellä, että tavoitteessa jäljellä olevat 15 vuotta toteuttavat tuon vaadittavan kahden vuoden nousun.

Vähemmän työkyvyttömyyseläkkeellekin

Mikäli halutaan selvittää, mihin tekijöihin eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen perustuu, voidaan edelleen jatkaa Findikaattorin selailua. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on pudonnut viimeisten 15 vuoden aikana noin 35 000 hengellä. Vuonna 1996 työkyvyttömyyseläkettä sai 247 000 henkeä, vuonna 2010 määrä oli laskenut 211 000 henkeen.

Erityisen selkeää väheneminen on ollut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä. Mielenterveyden häiriöt taas ovat kasvaneet eläkkeiden syinä. Tosin siinäkin on viimeisin vuosimuutos ollut 1 300 eläkettä vähemmän kuin edellisenä vuonna (2009).

Findikaattorista löytyy paitsi näitä Eläketurvakeskuksen sinne toimittamia tietoja myös Tilastokeskuksesta sellaista materiaalia, joka olisi hyvin keskeistä eläkekeskustelussa. Tällöin on kyse ennen muuta ikääntyneiden työhönosallistumisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu kuukausittain haastateltavaan 12 000 hengen otokseen, kuvaa luotettavasti ja reaaliaikaisesti työelämään osallistumista.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.4.2012