Suomi innovaatioiden kärkimaita – mutta kuinka kauan?

  1. Patenttikärjessä Ruotsi ja Suomi
  2. Osaamisintensiiviset alat keskiössä
  3. Suomellakin parantamisen varaa
  4. EU:lla hyviä aikeita ja kovia kilpailijoita
  5. Innovation Union Scoreboard

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.

Kansainväliset innovaatiovertailut perustuvat yleensä useisiin mittareihin, joiden keskiarvoilla voidaan maita asettaa paremmuusjärjestykseen. Tuoreen vertailun mukaan Suomi kuuluu yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa innovaatiotoiminnan kärkimaihin EU:ssa.
______________________

Innovaatiomittareiden mukaan EU-maat voidaan jakaa neljään eri ryhmään innovaatiojohtajuudesta vaatimattomasti innovoiviin maihin. Suomi sijoittuu tuoreen Innovation Union Scoreboardin vertailussa neljän EU-maan kärkijoukkoon (Kuvio 1). Seuraavaan, ns. innovation followers -ryhmään kuuluvat mm. Itävalta, Belgia, Hollanti, Ranska, Britannia ja Viro.

Kuvio 1. Innovaatiosuorituskyky EU-maissa 2009 / 2010
Keskimääräinen suorituskyky perustuu 24 indikaattorin yhdistelmään

Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011

Useat itäiset EU-maat sekä taloutensa kanssa kamppailevat Välimeren maat Espanja, Portugali ja Kreikka sijoittuvat innovaatiovertailussa selvästi alle EU-maiden keskiarvon.

Taloudeltaan dynaaminen Viro on innovaatioissa Baltian ykkönen ja päihittää selvästi Latvian ja Liettuan. Nämä sijoittuvat EU-vertailussa aivan häntäpäähän. Maiden sijoitukset ovat säilyneet paljolti samanlaisina edellisvuoteen verrattuna.

Innovaatiojohtajamailla on useita vahvuuksia kansallisissa t&k- sekä innovaatiojärjestelmissä. Näissä maissa etenkin yritysten t&k- ja innovaatioaktiivisuus on esimerkillistä. Lisäksi julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö sujuu mallikkaasti. Innovaatiojohtajia yhdistää myös teknologisen tiedon menestyksellinen kaupallistaminen sekä aktiivinen tieteellinen julkaisutoiminta.

Patenttikärjessä Ruotsi ja Suomi

Yritystoiminta on kansainvälisyydestään huolimatta vahvasti sidoksissa myös kotimaahansa. Yritysten kapasiteetti ja kyky kehittää uusia tuotteita ja palveluja määrittelevät paljolti mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa – sekä yritysten itsensä että niiden kotimaan osalta.

Uusien tuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen keskeinen mittari on patenttihakemusten määrä. Kansainvälisesti samoin perustein haetut ja tilastoidut patentit antavat kuvaa eri maiden kilpailu- ja innovaatiokyvystä.

EU-maissa haettiin keskimäärin neljä patenttia tuotettua bkt-miljardia kohden. Erot eri EU-maiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Suomi ja Ruotsi ovat kärkimaat yhdeksällä haetulla patentilla bkt-miljardia kohden (Kuvio 2). Patentteja haetaan siis Suomessa ja Ruotsissa yli kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:n keskivertomaassa.

Myös Tanska, Saksa ja Hollanti erottuvat muista EU-maista innovaatioaktiivisuudellaan.

Kuvio 2. Patenttihakemusten* määrä BKT-miljardia kohden

*Patent Cooperation Treatyn (PCT) mukaisten hakemusten määrä
Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.4.2012