Yritykset puoltavat Keski-Uudenmaan kuntaliitoksia
Kirjoittaja: Pekka Lith työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.
Pääosa yritysten vastuuhenkilöistä tukee ajatusta vahvemmista peruskunnista Keski-Uudellamaalla. Kuntaliitoksilla katsotaan olevan kosolti myönteisiä, välittömiä sekä epäsuoria vaikutuksia yrityksille. Yritysten näkemykset poikkeavat kuitenkin jossain määrin valtionvarainministeriön kuntarakenneselvityksessä esitetyistä kuntaliitosvaihtoehdoista.
______________________
Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan muodostamalla alueella toimi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan runsaat 12 600 yritystoimipaikkaa vuonna 2010 (pl. alkutuotanto). Toimipaikkojen määrä on vähentynyt alueen kunnissa taantuman takia vuosina 2007 – 10 lukuun ottamatta Mäntsälää ja Pornaista.
Yritystoimipaikat työllistivät kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna vajaa 42 000 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 9,13 miljardia euroa vuonna 2010. Liikevaihto pienentyi alueella keskimäärin viisi prosenttia vuosina 2007–10.
Järvenpäässä yritysten liikevaihto romahti yli viidenneksellä. Myös Vihdissä yritysten liikevaihto ja työllisyys vähenivät selvästi.
Tuusulassa ja Mäntsälässä yritysten liikevaihto sen sijaan kasvoi lamasta huolimatta. Myös Keravalla ja Nurmijärvellä taantuman vaikutukset olivat pieniä.
Sipoossa yritysten liikevaihdon ja työllisyyden heikkeneminen oli osittain tilastollisista. Syynä on vuonna 2009 tapahtunut osakuntaliitos, jonka seurauksena Sipoon lounaisosa yhdistettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsinkiin.
Teollisuudella yhä merkitystä
Keski-Uudenmaan yritystoimipaikoista runsaat 50 prosenttia toimii palvelualoilla, vaikka kaupan toimialaa ei laskettaisi mukaan. Alueen palveluvaltaisuudesta huolimatta jalostusalat (teollisuus ja rakentaminen) työllistävät edelleen lähes 40 prosenttia yritysten työllisistä. Kaupan osuus yritysten työllisyydestä on yli viidenneksen ja palvelualojen vajaat 40 prosenttia.
Teollisuusvaltaisimpia kuntia ovat Järvenpää, Vihti ja Nurmijärvi. Järvenpäässä ja Vihdissä yritysten liikevaihdon ja työllisyyden heikkeneminen vuosina 2007–10 johtuikin teollisuustuotannon heikosta kehityksestä.
Kaupan henkilöstöosuudet ovat korkeita Keravalla ja Mäntsälässä. Palveluyritysten henkilöstöä on suhteellisesti eniten Sipoossa, Pornaisissa ja Mäntsälässä.
Yritysilmastosta tyydyttäviä arvosanoja
Keskiuusmaalaisten yritysten antamat kouluarvosanat (10 – 4) alueen kuntien yleisestä elinkeinoilmastosta vaihteli Keravan, Tuusulan ja Nurmijärvi saamasta yli 7,4:n keskiarvosta Sipoon ja Pornaisten alle seitsemän keskiarvoon. Vihti, Mäntsälä ja Järvenpää asettuivat keskikastiin. Tulokset perustuvat Helsingin seudun kauppakamarin syksyllä 2011 teettämään kyselytutkimukseen (Kuvio 1).
Kuvio 1. Yritysten näkemykset Keski-Uudenmaan kuntien toimintaympäristöstä ja elinkeinoilmastosta
Lähde: Helsingin seudun kauppakamari; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith
Alueen elinkeinoilmastossa yritykset arvostavat yritysturvallisuutta, toimivia liikenneyhteyksiä, yritystoimintaa tukevaa yksityistä palvelutarjontaa sekä alihankkijoiden ja osatoimittajien hyvää saatavuutta.
Parannettavaa on yritystoimintaa tukevassa kaavoituksessa, vuokra-asuntojen saatavuudessa, energian hinnassa ja kuntien verotuksessa.
Keravalle pisteet julkisista hankinnoista
Keravalle annettiin myös julkisten hankintojen toimivuudesta korkeimmat arvosanat. Seuraavina tulivat Tuusula ja Nurmijärvi.
Vähiten kiitettäviä ja hyviä arvosanoja annettiin Vihdille ja Pornaisille. Asialla on merkitystä, sillä kuntien hankinnat olivat erittäin tärkeät tai melko tärkeät joka neljännelle ja kohtalaisen tärkeät 15 prosentille kauppakamarin kyselyihin vastanneelle yritykselle.
Kyselyissä ei otettu kantaa yksittäisiin hankinta-asioihin, mutta pääkaupunkiseudulla syksyllä 2010 tehtyjen vastaavien yrityskyselyjen mukaan kunnilla olisi parannettavaa tarjouskierrosten ilmoittelussa, tarjouspyyntöjen laadinnassa, sopivan hankintamenettelyn valinnassa, ehdokkaiden ja tarjoajien arvioinnissa sekä hinnan ja laadullisten kilpailutekijöiden välisen tasapainon löytämisessä.
Liitoksilla vankkaa kannatusta
Syksyllä 2011 Kauppakamarin yrityskyselyissä yli 80 prosenttia Keski-Uudenmaan yrityksistä puolsi kuntaliitoksia. Liitoksia kannatettiin eniten keravalaisten ja järvenpääläisten yritysten keskuudessa. Toiseksi vahvinta kannatus on Mäntsälässä ja Pornaisissa. Jonkin verran varauksellisemmin asiaan suhtauduttiin Tuusulassa ja Nurmijärvellä.
Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä yritysten mieluisin vaihtoehto olisi näiden kaikkien kolmen kunnan yhdistyminen, mahdollisesti Sipoolla tai sen osilla täydennettynä. Nurmijärven liittäminen tähän kuntakokonaisuuteen ei saanut juurikaan kannatusta, vaikka valtionvarainministeriön kuntarakenneselvityksessä tätä vaihtoehtoa on esitetty ensisijaiseksi selvitysalueeksi.
Sipoon osien liittämistä Keravaan, Tuusulaan ja Järvenpäähän puolletaan sillä, että Pohjois-Sipoo ja Nikkilä kytkeytyvät maantieteellisesti ja liikenteellisesti alueeseen. Asiaa on vastustettu kielipoliittisista syistä, vaikka modernilla tavalla rakentunut kaksikielinen Keski-Uudenmaan kunta voisi parantaa myös alueen suomenkielisissä kunnissa asuvan ruotsinkielisen vähemmistön asemaa ja palveluja.
Mäntsälä ja Pornainen saumattomasti yhteen
Mäntsälässä ja Pornaisissa uuden kunnan perusrunko muodostuisi yrityskyselyjen mukaan näistä kahdesta kunnasta täydennettynä mahdollisesti jollakin muulla Keski-Uudenmaan kunnalla, kuten Sipoolla, Hyvinkäällä tai Järvenpäällä.
Tällainen malli vastaa kuntarakenneselvityksen esitystä asiasta. Siinä Mäntsälän ja Pornaisten kumppaniksi on ehdotettu Pukkilaa.
Nurmijärvelle ja Vihdille ei löydy kumppania
Sopivan liitoskumppanin löytäminen Nurmijärvelle ja Vihdille on haasteellinen tehtävä. Maantieteellisesti näiden suurten maalaiskuntien osa-alueet tai asutuskeskukset, kuten Nurmijärven Klaukkala, Rajamäki ja Kirkonkylä suuntautuvat eri ilmansuuntiin. Yritysten mukaan Vihti voisi suuntautua Lohjalle tai Espooseen. Nurmijärvelle liitoskumppani voisi löytyä Hyvinkäästä.
Kuntarakenneselvityksessä Vihtiä ja Karkkilaa ehdotetaan selvitysalueeksi, mikä tuntuu pieneltä kuntakokonaisuudelta muihin Uudellamaalla esitettyihin liitosvaihtoehtoihin verrattuna.
Nurmijärven kohdalla yksi vaihtoehto olisi kunnan jakaminen. Myös yli 70 prosenttia kauppakamarin yrityskyselyihin vastanneista totesi, että kuntaliitokset voivat vaatia nykyisistä kuntarajoista poikkeavia ratkaisuja (Kuvio 2).
Kuvio 2. Keski-Uudenmaan kuntaliitosten toteuttamisen periaatteet yritysvastaajien näkemyksen mukaan
Lähde: Helsingin seudun kauppakamari; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Keski-Uudenmaan kunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen.
Paljon myönteisiä yritysvaikutuksia
Noin 30 prosenttia kyselyihin vastanneista totesi, että Keski-Uudenmaan kuntaliitoksilla on merkittäviä tai kohtalaisia välittömiä yritysvaikutuksia, jotka toteutuvat esimerkiksi julkisten hankintamarkkinoiden laajenemisen ja tehostumisen kautta. Suorien yritysvaikutusten lisäksi kuntaliitoksilla saattaa olla monia yritystoiminnan edellytyksiä välillisesti kohentavia vaikutuksia.
Liitosten katsottiin vahvistavan Keski-Uudenmaan painoarvoa, parantavan liikenteen infrastruktuurin ylläpitoa ja suunnittelua sekä tehostavan logistiikkakeskusten sijoittelua ja suunnittelua, kun jokaisen kunnan ei tarvitse rakentaa omaa logistiikkakeskusta. Liitokset voisivat monipuolistaa ja vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja vähentää kuntien riippuvuutta muutamasta työnantajasta (Kuvio 3).
Kuvio 3. Keski-Uudenmaan kuntaliitosten yritysvaikutukset nykytilanteeseen verrattuna eri asiakysymyksissä
Lähde: Helsingin seudun kauppakamari; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith. Keski-Uudenmaan kunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen.
Pakkokeinojakaan ei tyrmätä
Liitosten uskotaan yleisellä tasolla selkeyttävän kuntien johtamis- ja hallintojärjestelmiä, vähentävän ylikunnallisia himmeli-organisaatioita sekä helpottavan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Vaikutukset kunnallisdemokratiaan ovat sen sijaan epäselviä, eikä liitosten uskota välttämättä ainakaan alentavan veroprosentteja.
Myös nykyinen kuntajakolainsäädäntö, jolla nykytila betonoidaan viideksi vuodeksi eteenpäin, voi estää toivotut tehokkuuden lisäykseen tähtäävät uudistukset. Noin 50 prosenttia yrityskyselyihin vastanneista oli myös sitä mieltä, että valtiolla tulisi olla mahdollisuus jopa pakkotoimenpiteisiin, mikäli kuntarakenteen uudistuminen ei etene Keski-Uudellamaalla toivotulla tavalla (Kuvio 2).
Lähteitä:
Lith, Pekka: Keski-Uudenmaan yritystoiminta, Alueen yritysten näkemykset alueen kuntien elinkeinopolitiikasta ja kuntaliitoksista, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2012.
Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatilaston, työssäkäyntitilaston, väestötilaston ja yritys- ja toimipaikkarekisterin aineistoja
Uudenmaan liitto: Kuntataloutta, työssäkäyntiä ja väestörakennetta koskevia tilastoja Uudeltamaalta 2000-luvulla.
Valtiovarainministeriö: Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys OSA II Alueellinen tarkastelu, 5a/2012, Helsinki 2010.
_____________________________
Vilkasta työpaikkasukkulointia Keski-Uudellamaalla
Työllisten määrä oli Keski-Uudenmaan kahdeksassa kunnassa 105 400 henkilöä vuonna 2009 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan. Samanaikaisesti alueen kunnissa oli tarjolla vain 67 000 työpaikkaa, joten keskimääräiseksi työpaikkaomavaraisuusasteeksi muodostui 64 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan työpaikkojen suhdetta työllisten määrään.
Alueen työpaikkaomavaraisuus heikentyi entisestään vuoden 2009 taantuman johdosta, kun työpaikat vähenivät alueella työllisten määrää enemmän. Vuotta 2010 koskevien ennakkotietojen mukaan työllisten määrä lähti Keski-Uudellamaalla pieneen nousuun. Syynä voi tosin olla muuttoliike ja muualla työskentelevien määrän kasvu eikä työpaikkojen lisäys Keski-Uudellamaalla.
Tuusulassa korkein työpaikkaomavaraisuus
Kuntakohtaiset erot ovat alueella suuria. 2000-luvulla työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurinta Tuusulassa (20 %), jossa on Keski-Uudenmaan paras työpaikkaomavaraisuus.
Työpaikkojen määrä on lisääntynyt yli kymmenen prosenttia myös Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa.
Järvenpäässä työpaikat ovat vähentyneet, ja Vihdissä kasvu on jäänyt yhteen prosenttiin.
Lähes puolet pendelöi Pääkaupunkiseudulle
Työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan noin 51 000 henkilöä, eli 48 prosenttia Keski-Uudenmaan työssäkäyvästä väestöstä, kävi töissä pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 (Taulukko 1).
Taulukko 1. Työpaikkaomavaraisuus ja -rakenne sekä pendelöinti pääkaupunkiseudulle 2009
| Yksityisten työpaikkojen osuus, % |
Julkisyhteisöjen työpaikka- osuus, % |
Työpaikka-omavaraisuus- aste |
Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien osuus, % |
|
| Järvenpää | 75,1 | 24,9 | 62,2 | 45,7 |
| Kerava | 76,9 | 23,1 | 67,1 | 54,3 |
| Tuusula | 75,3 | 24,7 | 75,5 | 50,7 |
| Edelliset yhteensä | 75,7 | 24,3 | 68,2 | 50 |
| Mäntsälä | 70,1 | 29,9 | 61,1 | 30,7 |
| Pornainen | 77,5 | 22,5 | 39,3 | 40,2 |
| Edelliset yhteensä | 71,2 | 28,8 | 56,6 | 32,7 |
| Nurmijärvi | 74,3 | 25,7 | 58,9 | 53,5 |
| Vihti | 75,7 | 24,3 | 60,4 | 45,1 |
| Sipoo | 75,0 | 25,0 | 58,7 | 52,1 |
| Yhteensä | 75,1 | 24,9 | 63,5 | 48,4 |
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus ja Uudenmaan liitto
Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien osuus oli suurin Nurmijärvellä, Keravalla ja Sipoossa. Alhaisin se oli Mäntsälässä ja Pornaisilla, joissa työmatkailun luontaisia suuntia ovat myös Lahden ja Porvoon seudut.
Alueen alhainen työpaikkaomavaraisuus on johtunut erityisesti osaamisintensiivisten palvelutyöpaikkojen suhteellisen vähäisestä määrästä (Taulukko 2).
Taulukko 2. Keski-Uudenmaan kuntien työpaikkarakenne toimialoittain 2009
| lkm | Toimialan työpaikat 2009 |
Toimialan osuus alueen työpaikoista, % |
Toimialan työpaikka- omavaraisuusaste |
| Alkutuotanto | 1 315 | 2,0 | 97,3 |
| Teollisuus | 10 029 | 15,0 | 74,3 |
| Rakentaminen | 7 003 | 10,5 | 75,8 |
| Kauppa, liikenne, ravitsemisala | 17 044 | 25,3 | 60,8 |
| Osaamisintensiiviset palvelut* | 8 677 | 13,0 | 45,4 |
| Muut yksityiset palvelut | 4 452 | 6,6 | 65,4 |
| Julkiset palvelut | 18 451 | 27,6 | 67,3 |
| Yhteensä | 66 971 | 100,0 | 63,5 |
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus ja Uudenmaan liitto *Osaamisintensiiviset palvelut (Nacet J–M): Informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutus, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta.
Vaikka työpaikkaomavaraisuus on jalostusaloilla korkea, jalostusalojen työpaikat eivät riitä korvaamaan yksityisten palvelutyöpaikkojen puutetta. Tilannetta on heikentänyt Järvenpäässä tapahtuneet teollisuustyöpaikkojen menetykset.
Alueen työpaikkaomavaraisuusaste on pitkälti riippuvainen kuntien palvelutuotantoon liittyvistä työpaikoista. Julkisten palvelujen osuus vaihtelee kunnittain 25 – 30 prosentin välillä, kun julkisiin palveluihin luetaan julkisen hallinnon, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla työskentelevät. Yhtä julkisen palvelun työpaikkaa kohden on alueella vain kolme yksityisen alan työpaikkaa.
Päivitetty 19.4.2012