Veropohja murenee ulkomaisen työvoiman verottomuuden ja alipalkkauksen takia

  1. Työntekijät kadoksissa verottajalta
  2. Yritysten rekisteröinti ja verovalvonta vuotavat
  3. Työehtoja poljetaan systemaattisesti
  4. Puutteellinen säännöstö vääristää myös kilpailua
  5. Ulkomaisille yrityksille samat työnantajavelvoitteet kuin suomalaisille

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markku Hirvonen on verovalvonnan ja harmaan talouden asiantuntija. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2012.

Säännösten ja valvonnan puutteet ulkomaisen työvoiman käytössä voivat pienentää Suomen veropohjaa 600–700 miljoonalla eurolla vuodessa sekä suoranaisesti verottamatta jääneinä palkkoina että välillisesti työntekijöiden alipalkkauksen seurauksena. Tuoreen selvityksen mukaan ongelmat liittyvät erityisesti Suomeen lähetettyihin työntekijöihin, jotka työskentelevät ulkomailla olevan työnantajan palveluksessa.
______________________

Suomessa työskenteli noin 31 000 lähetettyä työntekijää vuonna 2010. Heistä kaksi kolmasosaa oli Virosta, seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat Puolasta ja Saksasta.

Valtaosa lähetetyistä työntekijöistä työskentelee rakennuksilla aliurakoitsijana toimivan ulkomaisen työnantajan palveluksessa, muutamia tuhansia metallialan alihankkijoiden palkkalistoilla.

Lähetettyjen työntekijöiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun 2000-luvun puolivälissä EU:n laajentumisen jälkeen. Alkuvaiheessa suuri osa Baltian maista tulevista työntekijöistä oli kotimaassaan olevan työvoiman vuokrausyrityksen suomalaisen työnantajan käyttöön vuokraamia. Vuokratyöntekijöiden verotusta koskevien säännösten tiukennuttua vuonna 2007 vuokratyönteko on korvautunut suurelta osin ainakin muodollisesti itsenäisellä aliurakoinnilla.

Työntekijät kadoksissa verottajalta

Lähetetyn työntekijän pitäisi maksaa veronsa Suomeen, mikäli oleskelu täällä ylittää kuusi kuukautta. Poikkeuksena ovat vuokratyöntekijät, joiden verovelvollisuus Suomessa alkaa heti työskentelyn alussa silloin, kun Suomen ja ao. valtion kanssa solmitussa verosopimuksessa on ns. vuokratyöpykälä.

Verovelvollisuuden käytännön toteuttamista haittaa merkittävästi se, ettei lähetettyjen työntekijöiden työnantajalla ole Suomessa ennakonpidätysvelvollisuutta, jollei sille synny tänne kiinteää toimipaikkaa. Esimerkiksi Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaan urakointikohde muodostaa kiinteän toimipaikan, jos toiminta kestää yli kuusi kuukautta.

Suomessa veronalaista palkkaa saavan lähetetyn työntekijän oletetaan hakevan itse ennakkoveroja verotoimistosta silloin, kun hänen työnantajallaan ei ole täällä ennakonpidätysvelvollisuutta. Järjestelmä ei ole osoittautunut kovin toimivaksi. Vuonna 2011 elokuun loppuun mennessä vain 196 vuokratyöntekijää oli itse oma-aloitteisesti hakenut ennakon määräämistä.

Vuonna 2010 Suomessa työskennelleestä 31 000 lähetystä työntekijästä enintään 7 000:n tiedot löytyvät verohallinnon tietokannasta työnantajien antamien vuosi-ilmoitusten perusteella. Osa puuttuvista työntekijöistä on niitä, jotka eivät ole Suomeen verovelvollisia sen vuoksi, ettei heidän työnantajallaan ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja työntekijän Suomessa työskentely kestää alle puoli vuotta. Näiden osuus ei kuitenkaan voi olla kovin suuri.

Käytännössä ei ole uskottavaa, että lähtömaista saapuisi Suomeen puolen vuoden välein uusiutuva tuhansien työntekijöiden ja satojen työnantajayritysten joukko. Valtaosa vajauksesta selittynee työnantajilta puuttuvalla ennakonpidätysvelvollisuudella ja sillä, ettei verohallinnolla ole käytännössä kovinkaan hyviä mahdollisuuksia valvoa sen enempää työntekijöiden kuin heidän työnantajiensa Suomessa oloaikojen kestoa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 5.6.2012