Helpompi perustaa kuin pyörittää –
museot vetävät Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

  1. Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa
  2. Ruotsissa tuplamäärä kävijöitä
  3. Taidemuseot vetävät vähemmän kuin muut
  4. Kiasma realistinen verrokki
  5. Kynnys on madaltunut
  6. Mies useammin mukana kuin teatterissa
  7. Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
  8. Optimistisia oletuksia vaikutuksista

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2012.

Suomalaiset ovat laiskanlaisia taidenäyttelyissä ja museoissa kävijöitä vaikka muuten aktiivisia kulttuurin kuluttajia. Käynnit museoissa eivät ole lisääntyneet, vaikka niihin pääsee entistä useammin ilmaiseksi.
________________________

Guggenheim-hankkeen myötä on keskusteltu taidemuseoista poikkeuksellisen paljon. Edellisen kerran taidemuseot olivat julkisuudessa Ateneumin Picasso-näyttelyn yhteydessä, sitä ennen Kiasman rakentamiseen ja avausvuoden näyttelyihin liittyen kaukana 1990-luvulla.

Alkuvuoden keskustelussa ladattiin katteettomia odotuksia yhdelle museorakennukselle ja unohdettiin paljolti museoalan realiteetit ja se todellinen ympäristö, missä museot joutuvat Suomessa toimimaan.

Museoalalla hiljainen tieto kertoo, että uuden museon perustaminen on helppoa mutta ylläpito vaikeata. Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan uuden museon vaikeudet alkavat yleensä pian perustamisen jälkeen. Yleinen kokemus on, että kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen johtaja lähtee pois. Jotkut uudet museot eivät ole eläneet vuottakaan, ja taloudelliset odotukset ovat pääsääntöisesti ylioptimistisia. Museota eivät perusta useinkaan museoammattilaiset vaan muut asiasta kiinnostuneet.

Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa

Suomessa on kaikissa museoissa yhteensä 2000-luvulla ollut likimain viisi miljoonaa käyntiä vuosittain (Taulukko 1). Kokonaismäärässä on itse asiassa ollut yllättävän vähän vaihtelua.

Nykyään noin puolet käynneistä tapahtuu ilman pääsymaksua. Ilmaiskäyntien osuus on ollut selvässä kasvussa. Kehityksen taustalla on ollut selkeästi museopoliittinen valinta, kynnyksen lasku. Jotkut museot ovat muuttuneet kokonaan ilmaisiksi, ja monissa on ilmaiskäyntien osuutta kasvatettu.

Samaan aikaan museopääsylipun keskihinta on noussut hiljalleen alle kolmesta eurosta runsaaseen viiteen euroon.

Taulukko 1. Museoissa käynti Suomessa 2000-luvulla

Käyntejä
milj. kpl		 Ilmaiskävijöiden
osuus, %		 Lipun hinta
keskimäärin,
euroa
2000 4,9 33 2,72
2001 4,7 37 2,72
2002 4,8 39 3,07
2003 4,5 39 3,12
2004 4,8 38 3,25
2005 4,3 38 3,28
2006 4,5 38 3,62
2007 4,6 44 4,51
2008 5,1 48 4,86
2009 5,0 49 5,21

Lähde: Museotilasto.fi

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 5.6.2012