Koulutustaso selittää työurien pituutta
- Perusasteen varaan jääminen leikkaa kolmanneksen työurasta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Pekka Myrskylä työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2012.
Perusasteen varaan jääminen leikkaa kolmanneksen työurasta. Mitä korkeampi koulutus työllisellä on, sitä pidempään hän työmarkkinoilla viihtyy.
______________________
Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteisiin. Perusasteen varaan jääneiden työllisyys kohoaa korkeimmillaankin vain 65 prosenttiin, keskiasteen tutkinto nostaa työllisyyden hieman yli 80 prosentin ja korkea-aste 90 prosenttiin. Kaikilla koulutustasoilla naisten työllisyys on miesten työllisyyttä alempaa noin 40 vuoden ikään saakka. Siitä eteenpäin naiset ovat miehiä enemmän työssä. Sitä ikää, jossa ikäluokasta 50 prosenttia on töissä, voidaan pitää keskimääräisenä aloitusikänä. Keskimääräinen poistumisikä on se vaihe, jossa työllisten osuus ikäluokasta putoaa alle 50 prosentin.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että vain perusasteen tutkinnon suorittaneet tulevat viimeisinä työmarkkinoille, miehet noin 24-vuotiaina ja naiset vasta 35-vuotiaina. Kouluttamattomien työuran alkuvaiheessa on paljon työttömyyttä, hoitovapaita ja ehkä opiskeluyrityksiäkin, jotka pitävät työssä olevien osuuden alhaisena. Naisille perhevapaiden tulonsiirrot saattavat muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon heikosti palkatuille pätkätöille. Muillakin koulutustasoille perhevapaat selittävät naisten alhaisemman työllisyyden 40 vuoden ikään saakka. Kun pieniä lapsia ei enää ole, naisten työllisyys kohoaa miesten työllisyyden yläpuolelle.
Mitä korkeampi koulutus työllisellä on, sitä pidempään hän viihtyy työmarkkinoilla (Kuvio 1). Perusasteen varassa olevat lopettivat vuonna 2010 keskimäärin 59 vuoden ikäisinä, keskiasteen tutkinnon suorittaneet kahta vuotta myöhemmin ja korkean asteen tutkinnon suorittaneet lähes 63-vuotiaina.
Kuvio 1. Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2010
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus
Kuvio 2. 18-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo 2010 koulutusasteen mukaan
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus
Summaamalla ikävuosittaiset työllisyysasteet yli koko työiän, saadaan aika hyvä odotearvo työuran pituudelle. Menettely on sama kuin elinajan odotearvoa laskettaessa. Työuran pituutta laskettaessa voisi ottaa huomioon myös sen, että pieni osa väestöstä kuolee ikävuosien 18–64 välillä. Kuolemanvaaran huomioon ottaminen lyhentäisi miesten työuraa vajaalla vuodella ja naisten uraa puolella vuodella. Kuolemanvaara korreloi voimakkaasti koulutustason kanssa, joten korkeasti koulutetuilla se olisi paljon pienempi kuin perusasteen varassa olevilla. Lähes merkityksetön kuolemanvaaraa jää tässä laskelmien ulkopuolelle.
Perusasteen varaan jääminen leikkaa kolmanneksen työurasta
Vuoden 2010 työllisyysasteilla perusasteen tutkinnon suorittaneelle miehelle kertyy työvuosia 25,4 ja naiselle 22,7. Työttömyys on heillä hyvin tavallista ja työttömyysvuosia kertyykin miehille 6,2 ulkopuolelle, naisille 5,6. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides vuosi on työttömyysvuosi. Keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosien odotearvoa kuudella ja naisten kymmenellä. Alempi korkea-aste lisää miesten ja naisten työvuosia neljällä, ylempi korkea-aste vielä parilla vuodella.
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneille miehille kertyy työvuosia 50 prosenttia enemmän kuin perusasteen miehille. Naisilla ero on jopa 67 prosenttia, kun heikommin koulutetut naiset tulevat perhevapaiden vuoksi hyvin myöhään työmarkkinoille. Keski- ja korkealla asteella naisten ja miesten työvuosikertymässä ei ole paljon eroja, kun naiset alkavat kiriä perhevapaisiin käyttämiänsä vuosia kiinni yli 40-vuotiaina. 2000-luvulla huomattavin työllisyyden nousu on tapahtunut 50 vuotta täyttäneillä naisilla. Se on ollut selvästi ripeämpää kuin miesten vastaava.
Perusasteen varaan jääneen miehen työvuosista saadaan käyttöön 54 prosenttia, naisilla vain 49 prosenttia. Ylempi korkeakoulututkinto nostaa "kapasiteetin käyttöasteen" molemmilla sukupuolilla 81 prosenttiin. Työvuosikertymän kannalta koulutuksen hankkiminen on erittäin tuottava investointi.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 12.9.2012