Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta
- Lähes viidenneksellä terveydentilasta johtuvia työrajoitteita
- Terveysongelmat rajoittavat erityisesti ei-työllisten työmahdollisuuksia
- Joustot helpottaisivat työntekoa
- Muut kuin terveysrajoitteet ovat yleisimmin työtilaisuuksien ja kokemuksen puutetta
- Osa-aikatyö sopisi kuntoutujalle
- Työllisten ja työttömien arvio omasta työkyvystään on samankaltainen
- Työrajoitteita voidaan ennaltaehkäistä, mutta niiden kanssa on myös tultava toimeen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Pertti Taskinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2012.
Yli 600 000 suomalaista kokee, että jokin terveysongelma rajoittaa tavalla tai toisella ansiotyöhön osallistumista tai työnsaantimahdollisuuksia. Useimmiten pitkäaikainenkaan terveysongelma tai toimintavaikeus ei kuitenkaan estä työssäkäyntiä.
Vuonna 2011 kerättiin kaikissa Euroopan unionin maissa tietoa terveysongelmista ja niihin liittyvistä työrajoitteista (ks. tietolaatikko). Taustalla on ajatus, että toimintakyvyn määrittelyyn kuuluvat tärkeänä osana kontekstuaaliset tekijät (ICF 2004). Toimintakyky nähdään siis ympäristön ja ihmisen välisenä suhteena eri elämänalueilla.
Euroopan komissio on tulkinnut aiempaa terveysongelmiin ja työrajoitteisiin keskittyvää tutkimusta niin, että eurooppalaisista kuudesosa eli noin 80 miljoonaa on vammaisia, joiden vammaisuusaste vaihtelee lievästä vaikeaan (Euroopan komissio 2010). Tämän käsityksen mukaan vammautuminen voi aiheutua esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomista toimintakyvyn rajoituksista yhdessä ympäristöstä ja asenteista johtuvien esteiden kanssa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailman aikuisväestöstä noin 15 prosenttia kärsii vammaisuudesta johtuvista ongelmista. Heistä 2−4 prosenttia kärsii vakavasta toimintakyvyn heikkenemisestä. (WHO 2012.)
Suomen kielessä vammaisuuden käsite saattaa usein rajoittua kehitysvammaisuuteen. Kehitysvammaisten määrästä väestössä on erilaisia arvioita, jotka liikkuvat yhden prosentin tuntumassa (Kehitysvamma-alan verkkopalvelu). Erilaisista vammoista kärsii huomattavasti useampi esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena. Vammaisuuden ja vajaakuntoisuuden ero ei aina ole selvä, mutta molemmat yhdistetään vajaatyökykyisyyteen. Samalla kun vajaatyökykyisten työmarkkinamahdollisuuksia on pyritty parantamaan, ongelmaksi on koettu termien leimaavuus. Vajaatyökykyisyydelle on esitetty vaihtoehdoiksi termejä "osatyökykyinen" tai vielä vähemmän leimaavaksi arvioitua "kuntoutujaa" (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011).
Lähes viidenneksellä terveydentilasta johtuvia työrajoitteita
Suomessa työkykyyn keskittyvä kysely tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Sen mukaan kaikkiaan 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista 15−64-vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma. Luku pohjautuu vastaajien itse ilmoittamaan arvioon.
Mikäli terveysongelmasta ilmoittaneella oli työpaikka, häneltä tiedusteltiin, kokiko hän terveysongelman vaikuttavan ansiotyön tekemiseen. Työttömän vastaajan osalta kysymys koski työympäristöä, jonka hän työllistyessään ajattelisi kohtaavansa. Vastauksien perusteella 18 prosenttia kaikista työikäisistä kokee, että heidän ilmoittamansa pitkäaikainen terveysongelma tai toimintarajoite vaikuttaa tavalla tai toisella työmahdollisuuksiin. Tästä ei voida suoraan päätellä, että vastaava määrä suomalaisia olisi osatyökykyisiä. Kuitenkin vajaalla viidenneksellä työikäisistä on terveydentilan vuoksi joitain työrajoitteita.
Työikäisen väestön yleisimmin vakavimmaksi kokema sairaus liittyy tuki- ja liikuntaelimiin. Silloin kun terveydentila estää ansiotyön täysin, niin käden, jalkojen, niskan ja selän vaivat vielä korostuvat yleisimpinä ongelmien aiheuttajina. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisäksi muita vakavimmiksi tai haittaavimmiksi luokiteltuja terveysongelmia ei tässä tutkimuksessa noussut työrajoitteiden aiheuttajina selvästi esiin.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 11.3.2013