Asumiskustannukset rasittavat pienituloisia

  1. Suomessa asumiskustannusten osuus on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin
  2. Pienituloisten asumismenojen osuus tuloista keskimääräistä suurempi
  3. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Marie Reijo on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Asumiskustannukset ovat hyvin monien EU-maiden pienituloisten ongelma. Suomalaisia pienituloisia asumiskustannukset rasittavat keskimääräistä harvemmin.

Yleensä vuokra-asunnoissa ja velkaisissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla on suuremmat asumiskustannukset kuin velattomissa omistusasunnoissa asuvilla. Maiden välisiin asumiskustannuseroihin vaikuttaa mm. mm. asuntokanta, velkaisuus ja asumisen tärkeys kotitalouksien kulutuksessa. Myös asumisen tukeminen vaikuttaa: asumistuet pienentävät asumismenoja ja luovat kohtuullisen asumistason edellytyksiä. Lisäksi asuntolainojen ehdoissa ja joustavuudessa on maakohtaisia eroja.

Tarkastelen artikkelissani pienituloisten asumismenoja EU-maissa sekä Norjassa ja Islannissa. Artikkeli on jatkoa edellisessä Hyvinvointikatsauksessa julkaistuun artikkeliini (Reijo 2013).

Suomessa asumiskustannusten osuus on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin

EU-maiden kotitalouksien asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista oli keskimäärin 22,5 prosenttia vuonna 2011 (kuvio 1). Tässä laskelmassa asumiskustannukset ovat nettomääräisiä. Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisesta asunnostaan maksamat vuokrat, hoitovastikkeet, muut käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero, mutta ei pääomamenoja kuten rahoitusvastikkeita ja asuntolainojen lyhennyksiä.

Kuvio 1. EU-maiden (sekä Islannin ja Norjan) pienituloisten ja kaikkien henkilöiden asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista vuonna 2011. Prosenttia.*

Lähde: Eurostat 2013.

Asumiskustannukset ovat rahamääräisiä. Niihin ei ole sisällytetty laskennallisia kustannuseriä eli lähinnä omistusasunnon arvonmuutosta. Nettoasumiskustannuksissa ei ole mukana suoria kotitalouden joko tulonsiirtoina tai veroetuuksina saamia tukia. Suomessa asumistukia ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja opiskelijoiden asumislisä. Veroetuutena on Suomessa yhä käytössä asuntolainojen korkojen verovähennysetuus, joskin se alkoi pienentyä vuodesta 2012 alkaen. Asumiskustannusten tulo-osuuksia laskettaessa käytettävissä olevista rahatuloista on poistettu kotitalouden tulonsiirtoina saamat asumistuet. (Käytettävissä olevat rahatulot eivät sisällä myöskään laskennallisia eriä eli omistusasuntoon sidotun oman pääoman vaihtoehtotuottoa.) Tietoja asumiskustannusten tulo-osuuksista julkaistaan EU:n tulo- ja elinolotilastossa (EU-SILC).

Nettomääräiset asumiskustannukset ja niiden tulo-osuudet kuvaavat kotitalouksille aiheutuvaa asumiskustannusten rasitetta, joka asumistukien ansiosta muodostuu pienemmäksi kuin bruttoasumiskustannuksista ilman vähennettyjä tukia aiheutuva rasite. Tilastointikohteena ovat kotitalouden todella maksamat asumiskustannukset asumistukien vähentämisen jälkeen.

Tilastoinnissa ei oteta huomioon asumistukien mahdollista vaikutusta kotitalouksien asumisratkaisuihin ja asumiskulutukseen, tai asumisen hinnan määräytymiseen. Asumistukien on arvioitu lisäävän kotitalouksien asumiskulutusta ja nostavan esimerkiksi asumistukia saavan kotitalouden vuokra-asunnon vuokraa (mm. Kangasharju 2003; Lyytikäinen 2008). Empiiristen tutkimusten tulokset asumistukien vaikutuksista eivät ole kuitenkaan ole yksiselitteisiä (Kangasharju 2003). Tutkimusten yleisenä lähtökohtana on ollut, että asumistuet pienentävät kotitalouksien asumismenoja vain siltä osin, kun ne eivät välity asumisen hintaan.

Asumiskustannusten tulo-osuus vaihteli EU-maissa 11 prosentista 32 prosenttiin. Asumiskustannusten osuus tuloista oli pienin Kyproksessa, Maltassa ja Luxemburgissa. Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja etenkin Kreikassa ja Tanskassa asumiskustannusten osuus oli suuri. Suomessa kotitaloudet käyttivät asumiskustannuksiin käytettävissä olevista rahatuloistaan keskimäärin 17,5 prosenttia, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin. Myös suomalaisten asumiskustannusten ostovoimakorjattu euromäärä kulutusyksikköä kohti, 390 euroa kuukaudessa, oli muita Pohjoismaita ja EU:n keskiarvoa pienempi. Esimerkiksi Ruotsissa asumiskustannukset olivat 480 euroa, ja Tanskassa selvästi Suomea korkeammat eli 760 euroa kulutusyksikköä kohti kuukaudessa. EU-maiden keskiarvo oli noin 460 euroa vuonna 2011. Euromääristä ei ole vähennetty tulonsiirtoina saatuja asumistukia.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013