Etnisyystiedon merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä
- Etninen ryhmä on tullut rodun ja heimon tilalle
- Kansainväliset suositukset ohjaavat etnisyyden tilastointia
- Kansainvälinen väestölaskentasuositus korostaa etnisyystiedon subjektiivisuutta
- Etnisyystietojen kerätään etenkin Pohjois-Amerikassa ja Itä-Euroopassa
- Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä
- Suomessa kieli ja syntymämaa korvaavat etnisyystiedon puutetta
- Etnisistä ryhmistä tarvitaan enemmän tietoja Suomessakin
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomessa kieli ja syntymämaa korvaavat etnisyystiedon puutetta
Väestötilastossa etnisyyttä kuvaavia luokituksia ovat mm. äidinkieli ja syntymämaa. Kieli kuvaa etnistä taustaa paremmin kuin syntymävaltio. Kielitieto on Suomessa kerätty väestörekisteriin lähinnä sen vuoksi, että kielitiedon perusteella kansalaisille on mahdollisuus lähettää omankieliset ohjeet ja lomakkeet.
Ulkomailta Suomeen muuttaneille merkitään väestörekisteriin myös äidinkieli. Kielitiedon pohjalta tiedetään mm. se, että kurdinkielisiä on Suomessa 9 300. Albaniankielisiä on 7 800, joista vain 230 on syntynyt Albaniassa – suurin albaniankielinen ryhmä muodostuu Kosovon albaaneista. Lisäksi kielitiedon avulla on mahdollista arvioida saamelaisten määrää.
Päivitetty 9.12.2013