Suomessa työskentelee jo lähes 60 000 vierastyöläistä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Jyrki Krzywacki on yliaktuaari Tilastokeskuksen tiedonhankinta-yksikössä ja Kaisa Saarenmaa on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Kirjoitus on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Vuosina 1997–2012 toteutetun Tilastokeskuksen rajahaastattelututkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää, kuinka paljon ulkomaalaisia matkustajia Suomessa käy. Tutkimuksessa haastateltiin maasta poistuvia matkustajia systemaattisen satunnaisotoksen pohjalta (ks. Krzywacki & Okkonen 2006; Krzywacki 2007). Rajahaastattelututkimuksen sivutuotteena saatiin myös alustavia tietoja siitä, kuinka paljon Suomessa työskentelee ulkomaista ns. tilapäistyövoimaa.

Tilapäisen työvoiman määrän ja elinolojen selvittäminen viranomaislähteistä on osoittautunut vaikeaksi (vrt. Lith 2007). Erillinen tilapäisen työvoiman tilastointia selvittävä työryhmä onkin vastikään aloittanut toimintansa (ks. Tätä tilastoidaan -palsta tässä lehdessä). Tässä kirjoituksessa tilapäistyövoimalla ja vierastyöläisillä viitataan samoihin henkilöihin.

Rajahaastattelututkimuksessa kysyttiin, onko haastateltavalla ulkomaisella matkustajalla työpaikka Suomessa. Kysymys esitettiin, jos haastateltava asui vakituisesti muualla kuin Suomessa ja Suomen-matkan pääsyy oli työmatka. Kysymystä ei esitetty matkustajille, jotka asuivat Suomessa yli vuoden.

Suomessa työskentelevien, mutta muissa maissa vakituisesti asuvien henkilöiden määrä on yli kaksinkertaistunut tarkastellulla ajanjaksolla 2005–2012 (taulukko 1). Vierastyöläisten määrä on kasvanut tarkastelujakson aikaisen viimeisen kahdeksan vuoden aikana siten, että vuosina 2008 ja 2010 vierastyöläisten määrä oli pienempi kuin edellisenä vuotena.

Taulukko 1. Työpaikalle Suomeen matkustaneet ulkomaiset matkustajat vuosina 2005–2012. Tuhansia henkilöitä

Vakituinen asuinmaa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Viro 11,2 15,7 20,6 17,9 20,8 12,8 20,9 30,0
Puola 0,4 0,9 6,7 0,9 2,7 2,6 2,4 6,5
Ruotsi 0,3 0,8 1,1 0,7 1,8 2,8 0,8 5,5
Venäjä 5,8 12,3 9,3 6,8 7,5 8,5 3,1 4,7
Muu maa 4,2 6,8 5,9 9,5 10,9 12,5 13,8 12,3
Yhteensä 21,8 36,6 43,6 35,9 43,6 39,2 41,1 58,9

Lähde: Tilastokeskus. Rajahaastattelututkimus.

Ulkomaisten työntekijöiden määrä Suomessa sijaitsevilla työpaikoilla kasvoi selvästi vuonna 2012. Rajahaastattelututkimuksen tulosten mukaan Suomessa työskenteli vuonna 2012 noin 59 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli muu kuin Suomi. Tämä oli yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Eniten ulkomaista tilapäistyövoimaa tulee Virosta. Suomessa työskenteli vuonna 2012 noin 30 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli Viro, 6 500 työntekijää Puolasta, 5 500 työntekijää Ruotsista ja 4 700 työntekijää Venäjältä. Vuonna 2012 vierastyöläiset kävivät Suomessa yhteensä 317 000 kertaa työmatkalla. Noin kolme neljännestä, 235 000 vierailua, oli Virosta. Sekä Ruotsista että Venäjältä käsin tehtiin noin 18 000 vierailua.

Virossa asuvien vierastyöläisten matkoista yli 40 prosenttia suuntautui Helsinkiin ja kaksi kolmannesta pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Ruotsalaisten työpaikat Suomessa kasautuivat Helsingin seudulle vielä virolaisiakin voimakkaammin. Venäjällä asuvien työntekijöiden työpaikat olivat Helsingin lisäksi eri puolilla Järvi-Suomea, kun taas Puolasta työntekijöitä tuli enimmäkseen Satakunnan alueelle.

Keskimääräinen työjakso Suomessa sijaitsevalla työpaikalla vaihteli asuinmaan mukaan huomattavasti. Ruotsista tulleiden työntekijöiden käynti kesti keskimäärin viikon verran, kun Venäjältä ja Virosta tultiin yleisimmin kahdeksi viikoksi. Puolalaisten työntekijöiden tyypillinen työjakso suomalaisella työpaikalla oli usean kuukauden mittainen. Tutkimuksessa ei selvitetty työsuhteen kestoa tai palkkausta.

Lähteet:

Krzywacki, Jyrki 2007. Kymmenen vuotta rajahaastatteluja. Hyvinvointikatsaus 4/2007.

Krzywacki, Jyrki & Okkonen, Kaisa-Mari 2006. Virosta tulee Suomeen yhä enemmän työmatkalaisia. Hyvinvointikatsaus 2/2006.

Lith, Pekka 2007. Työnteko yli rajojen lisääntyy. Tieto & Trendit 7/2007.

Tilastokeskus. Rajahaastattelututkimuksen vuosiraportit 2005–2012.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013