Julkaistu: 26.2.2014

Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä

  1. Neljä viidestä lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä
  2. Uusperheiden lapset pääosin perheen äidin lapsia
  3. Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä
  4. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrittely haastavaa
  5. Aiemmin adoptoitiin kiinalaistyttöjä, nyt kiinalaispoikia
  6. Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla useampia sisaruksia kuin suomalaistaustaisilla lapsilla
  7. Lasten perhetyypit muuttuvat hitaasti
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Marja-Liisa Helminen on yliaktuaari ja Marjut Pietiläinen erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Useimmat lapset Suomessa kasvavat melko perinteisissä kahden vanhemman perheissä. Lisääntyneen maahanmuuton myötä lapsiväestöstä ja lasten perheistä on tullut aiempaa heterogeenisempi ryhmä.

Lasten määrä ja osuus koko väestöstä ovat vaihdelleet suuresti viimeisten 70 vuoden aikana. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä ja väestöosuus olivat suurimmillaan 1950- ja 60-luvuilla suurten ikäluokkien ollessa lapsia. Vuonna 1962 Suomessa oli peräti 1,6 miljoonaa lasta. Tämän jälkeen lasten määrä on laskenut, ja vuonna 2012 Suomessa oli 1,1 miljoonaa alle 18-vuotiasta, mikä on lähes 20 prosenttia koko väestöstä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Lasten määrä (tuhansia) ja osuus väestöstä (prosenttia) vuosina 1940–2012 ja ennuste vuosille 2013–2040

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Viime vuosina syntyneiden määrä on ollut noin 60 000 lasta vuodessa. Nykylapsista suurin ikäluokka on 17-vuotiaat eli vuonna 1995 syntyneet (64 600 lasta). Pienin ikäluokka on puolestaan 10-vuotiaat eli vuonna 2002 syntyneet (57 200 lasta). (Kuvio 2.) Poikia on joka ikäluokassa enemmän kuin tyttöjä. Tämä on seurausta siitä, että poikia syntyy hieman enemmän kuin tyttöjä, Suomessa 103–106 poikaa 100 tyttöä kohden.

Kuvio 2. Lapset iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä pienenee hieman lähitulevaisuudessa, vaikka lasten määrä jonkin verran jopa lisääntyy. Näin siksi, että koko väestön määrän ennustetaan kasvavan, mutta muiden ikäryhmien enemmän kuin alle 18-vuotiaiden. Lähitulevaisuudessa myös hedelmällisyysikäisten naisten määrä pienenee hieman, mikä vaikuttaa syntyvien määrään. Muuttoliike puolestaan lisää lasten määrää. Ennuste pohjautuu oletukseen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen pysymisestä nykyisellä tasolla. Todellisuudessa muutoksia kuitenkin tapahtunee, ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutusta on haastavaa arvioida.

Neljä viidestä lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä

Valtaosa alle 18-vuotiaista lapsista asuu yhä perinteisesti kahden vanhemman perheessä: 66 prosenttia asuu avioparin perheessä ja 17 prosenttia avoparin perheessä. Yhden vanhemman perheessä asuu 17 prosenttia lapsista ja heistä valtaosa äidin kanssa. Vielä 1980-luvun puolivälissä ja 1990-luvun alussa selvästi nykyistä harvempi lapsi asui avoparin perheessä tai yhden vanhemman perheessä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana lasten perhetyyppien osuudet ovat pysyneet lähes samoina. (Kuvio 3; Ks. myös Kaisa-Mari Okkosen toinen artikkeli tässä numerossa.)

Kuvio 3. Lasten perhetyypit vuosina 1985−2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Rekisteröityjen parien muodostamat lapsiperheet ovat yleistyneet viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana: vuoden 2005 lopussa rekisteröidyn parin perheessä asui 130 alaikäistä lasta ja vuoden 2012 lopussa 597 lasta. Rekisteröidyn parin perheessä asuvien lasten osuus (0,06 %) on kuitenkin niin pieni, ettei se erotu omana luokkanaan prosenttijakaumassa. (Vrt. Pohjanpää 2013.)

Kannattaa myös huomioida, ettei perhetyyppi kerro sitä, asuuko lapsi biologisten vanhempiensa kanssa. Vaikka lapsi asuisi aviopariperheessä, ei äidin aviopuoliso ole välttämättä lapsen virallinen biologinen isä.

Lasten asuminen vanhempiensa kanssa vaihtelee iän mukaan (kuvio 4). Alle vuoden ikäisistä lapsista 90 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, mutta kouluikään tultaessa osuus on enää 76 prosenttia. Iän myötä kasvaa myös vain toisen vanhempansa kanssa asuvien lasten osuus; 17-vuotiaista jo lähes neljännes asuu yhden vanhemman perheessä. Vuonna 2012 avioero kosketti noin 15 600 alaikäisen lapsen perhettä.

Kuvio 4. Lapsen asuminen vanhempiensa kanssa iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.2.2014