Julkaistu: 29.9.2014

Ulkomaalaistaustaiselle kysymys suomalaisuudesta on vaikea

  1. Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta
  2. Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
  3. Suomalaisuuden tunne − tarvitaanko sitä?
  4. Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
  5. Vaikeus yhdistää kaksi kulttuuri-identiteettiä
  6. Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
  7. Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Ada Kotilainen on yliaktuaari Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2014.

Ulkomaista syntyperää olevat kokevat usein vaikeaksi yhdistää entisen kotimaansa kulttuurin ja suomalaisuuden. Haastattelujen perusteella esteitä ovat mm. kielitaidon puute ja kasvaminen toiseen kulttuuriin.

Ulkomaista syntyperää oleviksi määritellään ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Määritelmän mukaisten ihmisten osuus Suomen väestöstä lisääntyy; vuoden 2012 lopussa Suomessa asui vakituisesti noin 280 000 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä eli 5,2 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa (85 %) oli ensimmäisen polven maahanmuuttajia. (Tilastokeskus 2013.) Maahanmuutto muuttaa Suomea, ja samalla suomalaisuutta. Monikulttuurisuuden lisääntyessä onkin ajankohtaista käydä keskustelua siitä, mitä suomalaisuus merkitsee ja kenellä on siihen oikeus. Ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä on totuttu luokittelemaan monin tavoin − esimerkiksi syntymämaan, kansalaisuuden tai äidinkielen perusteella. Tietoa siitä, mitä he itse ajattelevat suomalaisuudestaan, on saatavilla heikosti.

Ulkomaista syntyperää oleville henkilöille suunnattu lomakekysymys suomalaisuuden kokemisesta testattiin Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa syksyllä 2013. Testaushaastatteluissa nousi esiin ulkopuolisuuden ja vierauden tunteita sekä ristipaineita suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta. Esittelen tässä artikkelissa lomaketestauksen tuloksia: mitä ajatuksia väittämäksi muotoiltu lomakekysymys "Tunnen itseni suomalaiseksi" herätti 21 ulkomaista syntyperää olevassa vastaajassa.

Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta

Lomaketestauksen kohteena oli ensisijaisesti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosittain vaihtuva EU-lisätutkimus, jonka aihe vuonna 2014 on maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkina-asema. Testaus toteutettiin SurveyLaboratoriossa kognitiivisin haastatteluin elo-syyskuussa 2013 (Kotilainen 2013a; Kotilainen 2013b). Lomaketestaukseen otettiin lisäksi mukaan neljä kysymystä työvoimatutkimuksen ulkopuolelta. Kysymykset poimittiin Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta (UTH), jonka tiedonkeruu käynnistyi vuoden 2014 alussa. UTH-tutkimus sisältää työvoimatutkimuksen ja sen lisätutkimuksen kysymykset, sillä lomake on koottu useasta kansallisesta väestötutkimuksesta. Tämän vuoksi lomaketestaukseen nähtiin järkeväksi sisällyttää UTH-tutkimuksen kysymyksiä − näiden joukossa kysymys suomalaisuudesta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.9.2014