Julkaistu: 29.9.2014

Korkeakouluissa opiskelevat naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin ja nopeammin

  1. Naiset valmistuvat nopeammin kuin miehet
  2. Naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin koulutusalasta riippumatta
  3. Tutkinnon suorittaminen lisää työllistymistä
  4. Syitä naisten ja miesten opiskeluvauhdin eroihin etsittävä muualta kuin korkeakouluista
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Suvi Vainio on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

2000-luvulla korkea-asteen koulutuksessa opiskelleet naiset suorittivat korkeakoulututkinnon miesopiskelijoita todennäköisemmin ja nopeammin. Naisten ripeämpään opiskelutahtiin vaikuttavat työllistyminen julkiselle sektorille ja muodollista pätevyyttä vaativiin ammatteihin.

Naisten ja miesten koulutusreitit eroavat toisistaan kaikille yhteisen peruskoulun jälkeen. Nuorille suunnatuista toisen asteen koulutuksista naiset osallistuvat useammin lukiokoulutukseen ja miehet ammattikoulutukseen. Vuosina 2004–2012 naisten osuus nuorille suunnatun lukiokoulutuksen opiskelijoista oli 56–57 prosenttia ja tutkinnon suorittajista saman verran tai pari prosenttiyksikköä enemmän. Samoina vuosina miesten osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli 53–54 prosenttia ja tutkinnon suorittajista saman verran tai pari prosenttiyksikköä vähemmän. (Tilastokeskus 2014a.) Naiset suorittivat siis hieman suuremman osuuden toisen asteen tutkinnoista kuin mikä oli heidän osuutensa toisen asteen opiskelijoista.

Myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa naiset suorittivat vuosina 2004–2012 suuremman osuuden tutkinnoista kuin mikä oli heidän suhteellinen osuutensa opiskelijoista. Korkea-asteen koulutuksissa naiset ovat pienenä enemmistönä sekä ammattikorkea- että yliopistokoulutuksessa; korkeakouluopiskelijoista naisia oli 54 prosenttia. (Tilastokeskus 2014a.)

Naiset suorittivat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista vuosina 2004–2012. Yliopistojen alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista naisten suorittamia oli puolestaan 58–65 prosenttia. (Tilastokeskus 2014a.) Korkea-asteen koulutuksissa naisten suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista oli jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten osuus opiskelijoista.

Tässä artikkelissa tarkastelen naisten ja miesten valmistumista korkeakouluista vuonna 2012 Opintojen kulku -tilaston aineiston avulla (ks. Tilastokeskus 2014b). Aineiston perusjoukko on tiettynä vuonna korkeakoulutuksen aloittaneet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Aloitettu opiskelu ja suoritettu tutkinto on yhdistetty toisiinsa henkilötunnuksen avulla. Aineisto on muodostettu siten, että henkilöllä on kultakin koulutusasteelta tarkastelussa mukana vain yksi koulutus. Valmistumiseksi lasketaan se, että aloitetun koulutusasteen mukainen tutkinto on suoritettu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Yliopistotutkinnot uudistuivat vuonna 2005. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnoista tuli kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, yleensä kandidaatin tutkinnon, ja jatkavat sitten ylempään korkeakoulututkintoon, esimerkiksi maisterin tutkintoon. Muutos koskee syksyllä 2005 tai myöhemmin opintonsa aloittaneita. (Opetus- ja kulttuuriministeriö.) Uudistuksesta johtuen vuonna 2002 aloittaneiden yliopisto-opiskelijoiden osalta tarkastellaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista.

Naiset valmistuvat nopeammin kuin miehet

Naiset suorittavat aloittamansa korkea-asteen koulutuksen loppuun miehiä todennäköisemmin ja nopeammin. Erityisen suuret erot löytyvät ammattikorkeakoulutuksesta. Vuosina 2002 ja 2005 aloittaneille opiskelijoille naisten ja miesten läpäisyasteiden erot olivat suurimmillaan neljä vuotta koulutuksen aloittamisen jälkeen, 31–32 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Näin suuriksi läpäisyasteiden erotukset eivät kuitenkaan jääneet, vaan kaventuivat kahdenkymmenen prosenttiyksikön tienoille, kun opiskelun aloittamisesta oli kulunut kuusi vuotta tai enemmän.

Kuvio 1. Vuonna 2002 korkea-asteen koulutuksen aloittaneiden valmistuminen sukupuolittain. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto.

Yliopistokoulutuksessa sukupuolten väliset erot ovat ammattikorkeakoulutusta pienempiä. Suurimmillaan erotus on kuusi vuotta opiskelujen aloittamisen jälkeen, vuonna 2002 aloittaneille 17 prosenttiyksikköä ja vuonna 2005 aloittaneille 14 prosenttiyksikköä (kuviot 1 ja 2). Vuonna 2002 aloittaneille läpäisyasteiden erotus vakiintui 11 prosenttiyksikköön, kun opintojen aloittamisesta oli kulunut kahdeksan vuotta tai enemmän.

Kuvio 2. Vuonna 2005 korkea-asteen koulutuksen aloittaneiden valmistuminen sukupuolittain. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto.

Vuodesta 2005 alkaen kaikki yliopistokoulutuksen uudet opiskelijat suorittavat pääosin ensin alemman korkeakoulututkinnon, minkä jälkeen heidän on mahdollista suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Kuviosta 2 käy ilmi vuonna 2005 aloittaneiden alemman korkeakoulututkinnon läpäisyaste. Yliopistokoulutuksen vuonna 2005 aloittaneille sukupuolten välinen läpäisyasteiden erotus oli vuonna 2012 naisten hyväksi parikymmentä prosenttiyksikköä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.9.2014