Perheessä asuvien nuorten aikuisten osuus pudonnut vuosien 2015 ja 2025 välillä
katsausTilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa 18–29-vuotiaista 43 % oli perheväestöön kuulumattomia, kun vuonna 2015 osuus oli 36 %. Lapsen asemassa olevia oli neljännes ikäryhmästä, eikä osuus ollut muuttunut vuoteen 2015 verrattuna. Aviopuolison asemassa olleiden osuus ikäryhmästä on pienentynyt kymmenessä vuodessa kolme prosenttiyksikköä, samoin avopuolison asemassa olleiden.
Lapsen asemassa olevien nuorten miesten osuus pienentynyt kymmenessä vuodessa
Muutokset lapsen asemassa olevien osuuksissa ovat vuositasolla pieniä eikä kymmenessäkään vuodessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Lapsen asemassa olevien 18–29-vuotiaiden osuus on pienentynyt vuodesta 2015 vuoteen 2025 vain vajaalla prosenttiyksiköllä. Suurin muutos on tapahtunut 18–19-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa osuus on pienentynyt noin kolmella prosenttiyksiköllä. 20–24-vuotiailla osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä, mutta 25–29-vuotiaiden lapsen asemassa olevien osuus on pysynyt 8 %:ssa. Lapsen asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, joka asuu vanhempiensa tai vanhempansa kanssa eikä ole perustanut omaa perhettä.
Sukupuolten välillä on selvä ero lapsen asemassa olevien osuudessa. Kun 18–29-vuotiaista naisista lapsen asemassa oli vuonna 2025 joka viides (20 %), oli vastaavan ikäisistä miehistä lapsen asemassa useampi kuin joka neljäs (29 %). 18–19-vuotiaista naisista lapsen asemassa oli vielä 65 %, mutta 20–24-vuotiaista enää 17 % ja 25–29-vuotiaista vain 5 %. Miehistä 18–19-vuotiaana lapsen asemassa oli 76 %, 20–24-vuotiaana 29 % ja 25–29-vuotiaana 11 %.
Kymmenessä vuodessa lapsen asemassa olevien 18–24-vuotiaiden miesten osuus on pienentynyt enemmän kuin lapsen asemassa olevien naisten. Lapsen asemassa olevien 18–19-vuotiaiden miesten osuus on pienentynyt neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2015 (80 %) vuoteen 2025 (76 %) ja 20–24-vuotiaidenkin kolmella prosenttiyksiköllä, 32 %:sta 29 %:iin. Naisilla muutokset olivat pienempiä: 18–19-vuotiaiden lapsen asemassa olevien naisten osuus oli pienentynyt prosenttiyksiköllä ja 20–24-vuotiaiden kahdella prosenttiyksiköllä.
Lapsen asemassa olevien 25–29-vuotiaiden naisten ja miesten osuuksissa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta kymmenessä vuodessa. Sen sijaan kahdessakymmenessä tai kolmenkymmenessä vuodessa lapsen asemassa olevien osuudet ovat pienentyneet selvästi.
Nuorten aikuisten yksinasuminen yleistynyt kymmenessä vuodessa
Tilastovuoden 2025 lopussa 18–19-vuotiaista miehistä 12 % ja naisista 19 % asui yksin. Yksinasuvat lasketaan tilastossa aina perheväestöön kuulumattomiksi. Perheväestön ulkopuolella ovat myös muiden kuin puolisonsa, lastensa tai vanhempiensa kanssa asuvat sekä esimerkiksi laitoksissa asuvat ja vailla vakinaista asuntoa olevat.
Yksinasuvien osuus pieneni miehillä yhden prosenttiyksikön ja naisilla kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Vanhempiensa luona asuvien osuudet vastaavasti kasvoivat saman verran vuodentakaisesta. Pidemmällä aikavälillä yksinasuminen on kuitenkin yleistynyt 18–19-vuotiailla: vuonna 2015 tämän ikäisistä miehistä 9 % ja naisista 14 % asui yksin. Yksinasuvien osuus oli korkeimmillaan ikäryhmän naisilla vuonna 2022, noin 24 %, ja miehillä vuonna 2021, noin 14 %.
Yksinasuminen on 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä jo selvästi yleisempää kuin 18–19-vuotiailla. Vuonna 2025 yksin asui 20–24-vuotiaista miehistä 36 % ja naisista 39 %. Myös tässä ikäryhmässä yksinasuvien osuus pieneni edellisestä vuodesta, laskua oli kaksi prosenttiyksikköä sekä miehillä että naisilla. Vastaavasti avoliitossa ilman lapsia asuvien osuudet kasvoivat molemmilla sukupuolilla yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta, kuten myös vanhempiensa kanssa asuvien osuudet. Avopuolison kanssa ilman lapsia asui 20–24-vuotiaista miehistä 18 % ja naisista 25 %.
Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna myös 20–24-vuotiaiden yksinasuminen on yleistynyt selvästi. Naisilla yksinasuvien osuus on kasvanut 12 prosenttiyksikköä ja miehillä 9 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2025. Suurimmillaan yksinasuvien osuudet olivat tässä ikäryhmässä vuosina 2022–2023, jolloin yksin asui ikäryhmän naisista noin 42 % ja miehistä noin 39 %.
Aivan viime vuosien pieni lasku yksinasuvien osuudessa 18–24-vuotiailla voi liittyä esimerkiksi nuorten työllisyyden heikkenemiseen vuoden 2022 jälkeen. Osittain asiaan voi vaikuttaa myös opiskelijoiden siirto vuonna 2025 yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin, mikä vähensi asumistukea monen kohdalla. Muutokset yksinasumisen yleisyydessä ovat kuitenkin hyvin pieniä.
Yksinasuvien, oman perheen perustaneiden ja vanhempiensa kanssa asuvien 25–29-vuotiaiden osuudet eivät juurikaan muuttuneet edellisvuodesta. Muutos 10 vuoden takaiseen sen sijaan on selvä. Vuonna 2015 ikäryhmän miehistä 30 % ja naisista 21 % asui yksin, vuonna 2025 puolestaan 37 % miehistä ja 30 % naisista oli yksinasuvia.
Avoliitossa ilman lapsia asui vuoden 2025 lopussa 25–29-vuotiaista miehistä 25 % ja naisista 29 %. Miehillä osuus on pysynyt ennallaan, mutta naisilla osuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Avopuolison ja lasten kanssa asuvien osuus ikäryhmän miehistä oli 5 % ja naisista 8 %; osuus on pienentynyt molemmilla sukupuolilla kolme prosenttiyksikköä 10 vuoden takaisesta. Aviopuolison ja lasten kanssa asuvien osuudet ovat tässä ikäryhmässä pienentyneet eniten: miehillä yhdeksästä prosentista vuonna 2015 viiteen prosenttiin vuonna 2025 ja naisilla 16 %:sta vuonna 2015 yhdeksään prosenttiin vuonna 2025.
Yhden vanhemman perheen vanhempia oli prosentti 18–29-vuotiaista, naisista 2 % ja miehistä 0,1 %. Valtaosa heistä oli 25–29-vuotiaita. Vuonna 2025 perheen ainoita vanhempia oli 25–29-vuotiaista naisista 4 %, kun vielä vuonna 2015 osuus oli 6 %. Saman ikäryhmän miehillä osuus on koko tämän ajanjakson ollut vain 0,2–0,3 %.
Ulkomailla syntyneet nuoret aikuiset asuivat Suomessa syntyneitä harvemmin yksin
Suomessa ja ulkomailla syntyneiden nuorten aikuisten perheasemajakaumat eroavat toisistaan. Suomessa syntyneistä 18–29-vuotiaista 34 % asui yksin vuonna 2025, ulkomailla syntyneistä samanikäisistä yksinasuvia oli 22 %. Suomessa syntyneillä 18–29-vuotiailla yksinasuvien osuus oli sama 34 % sekä miehillä että naisilla. Sen sijaan ulkomailla syntyneillä 18–29-vuotiailla yksinasuvien osuuksissa oli eroa sukupuolten välillä: miehistä 24 % ja naisista 19 % asui yksin.
Poikkeuksena Suomessa syntyneiden yleisempään yksinasumiseen olivat 18–19-vuotiaat: heistä 20 % ulkomailla syntyneistä ja 15 % Suomessa syntyneistä asui yksin. Suomessa syntyneistä 18–19-vuotiaista valtaosa (73 %) oli lapsen asemassa, ulkomailla syntyneistä alle puolet (49 %). Perheisiin kuulumattomia mutta ei yksin asuvia oli ikäryhmän Suomessa syntyneistä 5 % mutta ulkomailla syntyneistä 22 %.
Ulkomailla syntyneet 18–29-vuotiaat elävät Suomessa syntyneitä ikätovereitaan useammin avioliitossa ja vastaavasti harvemmin avoliitossa. Tässä ikäryhmässä 5 % Suomessa syntyneistä mutta 16 % ulkomailla syntyneistä asui vuoden 2025 lopussa joko aviopuolison ja lasten kanssa tai aviopuolison kanssa ilman lapsia. Suomessa syntyneillä kyseiseen ikäryhmään kuuluvilla miehillä osuus oli 4 % ja naisilla 6 %. Ulkomailla syntyneillä ero sukupuolten välillä oli huomattavasti suurempi, sillä miehillä avioliitossa elävien osuus oli 11 % ja naisilla 23 %.
Avopuolison ja lasten kanssa tai avopuolison kanssa ilman lapsia asui 26 % Suomessa syntyneistä ja 15 % ulkomailla syntyneistä 18–29-vuotiaista. Suomessa syntyneillä 18–29-vuotiailla miehillä osuus oli 23 % ja naisilla 29 %. Ulkomailla syntyneistä ikäryhmän miehistä avoliitossa eläviä oli 14 % ja naisista 18 %.
Vuonna 2025 sellaisia perheisiin kuulumattomia, jotka eivät asuneet yksin, oli 7 % Suomessa syntyneistä 18–29-vuotiaista. Vastaava osuus oli ulkomailla syntyneillä selvästi suurempi, 26 %. Suomessa syntyneillä miehillä osuus oli 6 % ja naisilla 7 %. Ulkomailla syntyneillä ero sukupuolten välillä oli suurempi, sillä ikäryhmään kuuluvia perheisiin kuulumattomia, jotka eivät asuneet yksin, oli miehistä 31 % ja naisista 19 %.
Lapsen asemassa olevien nuorten aikuisten osuus oli suurin Ahvenanmaalla
Perheessään lapsen asemassa olevien osuus ikäryhmästä vaihtelee maakunnittain. Tässä on huomioitava, että joiltakin alueilta tietysti nuoret aikuiset muuttavat usein muualle opiskelemaan ja töihin. Suurin lapsen asemassa olevien 18–29-vuotiaiden osuus oli Ahvenanmaalla (40 %). Myös 18–19-vuotiaiden (84 %), 20–24-vuotiaiden (43 %) ja 25–29-vuotiaiden (17 %) lapsen asemassa olevien osuus oli Ahvenanmaalla suurin.
Sen sijaan maakuntien välillä oli vaihtelua ikäryhmittäin siinä, missä maakunnassa lapsen asemassa olevien osuus oli pienin. Jos katsotaan koko 18–29-vuotiaiden ikäryhmää, oli lapsen asemassa olevien osuus pienin Pohjois-Karjalassa (19 %). Sen sijaan 18–19-vuotiaiden lapsen asemassa olevien osuus oli pienin Pohjois-Savossa (60 %), mutta 20–24-vuotiaiden lapsen asemassa olevien osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa (15 %) ja 25–29-vuotiaiden Pirkanmaalla (6 %).
Pirkanmaalla perheisiin kuulumattomien yksinasuvien osuus oli 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä 36 %, mikä on kolmanneksi suurin yksinasuvien osuus Keski-Suomen (38 %) ja Kymenlaakson (36 %) jälkeen. Uudellamaalla joka kolmas 25–29-vuotias oli yksinasuva. Yksinasuvien osuus oli puolestaan pienin Keski-Pohjanmaalla (27 %).
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 29-vuotiaat muita useammin perheellisiä
Nuorten aikuisten perheasema vaihtelee koulutusasteen mukaan. Tiedot väestön koulutustasosta perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jossa ei ole kattavasti ulkomailla suoritettuja tutkintoja, mikä vaikuttaa etenkin ulkomailla syntyneiden koulutustiedon luotettavuuteen. Koulutusasteen mukainen tarkastelu on siksi rajattu ainoastaan Suomessa syntyneisiin.
Vuoden 2025 lopussa 29-vuotiaista Suomessa syntyneistä miehistä 34 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, 56 %:lla korkein koulutus oli toisen asteen tutkinto, ja 10 % oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Samanikäisistä Suomessa syntyneistä naisista korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 51 %, toisen asteen tutkinnon suorittaneita 43 % ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia 6 %.
Koulutusasteella on selvä yhteys siihen, kuuluuko nuori aikuinen perheeseen vai onko hän perheväestön ulkopuolella. Suomessa syntyneistä 29-vuotiaista miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, peräti 61 % oli perheväestöön kuulumattomia vuonna 2025. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla miehillä perheisiin kuulumattomien osuus oli 46 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla miehillä 38 %. Samanikäisillä naisilla erot koulutusasteiden välillä olivat pienempiä: ilman perusasteen tutkintoa olevista 44 %, toisen asteen tutkinnon suorittaneista 33 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 32 % oli perheisiin kuulumattomia.
Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat 29-vuotiaat asuivat pidemmälle kouluttautuneita ikätovereitaan useammin vanhempiensa luona. Ikäluokan Suomessa syntyneistä perusasteen varassa olevista miehistä 14 % ja naisista 10 % oli lapsen asemassa vuonna 2025, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneista miehistä osuus oli 10 % ja naisista 5 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehistä enää 5 % ja naisista 3 % asui vanhempiensa kanssa 29-vuotiaana.
Pidemmälle kouluttautuneet nuoret aikuiset puolestaan asuivat selvästi useammin avo- tai aviopuolison kanssa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista Suomessa syntyneistä 29-vuotiaista 43 % oli vuonna 2025 perheasemaltaan avo- tai aviopuolisoita lapsettomassa perheessä, toisen asteen tutkinnon suorittaneista puolestaan 26 % ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista 14 %. Osuudet olivat lähes samat miehillä ja naisilla.
Avo- tai aviopuolison ja lasten kanssa asuminen oli suhteellisesti yleisintä toisen asteen tutkinnon suorittaneilla 29-vuotiailla. Suomessa syntyneistä 29-vuotiaista toisen asteen tutkinnon suorittaneista naisista 28 % oli perheasemaltaan avo- tai aviopuolisoita perheessä, jossa oli lapsia. Vastaava osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneista samanikäisistä naisista oli 21 % ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista 17 %. Samanikäisillä toisen asteen tutkinnon suorittaneilla miehillä osuus oli 18 %, korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 14 % ja perusasteen varassa olevilla 10 %.
Toisaalta matalampi koulutus oli naisilla yhteydessä perheen ainoana vanhempana olemiseen. Omien lastensa kanssa ilman puolisoa asui 17 % ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista, 7 % toisen asteen tutkinnon suorittaneista ja vain 2 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 29-vuotiaista naisista. Miehillä lasten kanssa ilman puolisoa asuminen oli harvinaisempaa: kaikissa koulutusryhmissä perheen ainoita vanhempia oli alle prosentti 29-vuotiaista miehistä.
Vertailtaessa nuoria aikuisia koulutusasteen mukaan on hyvä muistaa, että 29-vuotiaana osalla opinnot ovat vielä kesken tai vasta hiljattain päättyneet. Tarkastelussa näkyy sekä elämänvaiheen että toisaalta itse koulutusasteen yhteys perheasemaan. Esimerkiksi lasten saaminen tulee pidempään opiskelleilla nuorilla usein ajankohtaiseksi myöhemmin, mutta korkeammalle kouluttautuneet kuitenkin perheellistyvät useammin kuin vähemmän kouluttautuneet.
Kuviot
18-29-vuotiaiden perheasema sukupuolen mukaan vuosina 1995–2025
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.