Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani alijäämästä huolimatta

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 9,6 miljardia euroa vuonna 2025. Ennakollisten tietojen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema parantui 2,4 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Julkisyhteisöjen alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen oli 3,4 % vuonna 2025. Julkisyhteisöjen alasektoreilla rahoitusaseman kehitys oli erisuuntaista. Valtionhallinnon nettoluotonotto oli 10,9 miljardia euroa. Se heikentyi 0,7 miljardia euroa edelliseen vuoteen nähden. Paikallishallinnon nettoluotonotto oli 0,7 miljardia euroa ja se koheni 1,9 miljardilla eurolla edelliseen vuoteen nähden. Myös sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parantui 2,0 miljardiin euroon. Nettoluotonanto kasvoi 1,2 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta.

Vuoden 2024 julkisyhteisöjen alijäämä on tarkentunut 12,0 miljardiin euroon.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 248 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa

Velka kasvoi 21,1 miljardia euroa vuonna 2025. Velka kasvoi valtionhallinnossa 18,9 miljardilla eurolla ja paikallishallinnossa 1,3 miljardilla eurolla. Sosiaaliturvarahastojen velan lisäys oli 0,8 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien supistuminen 130 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 21,1 miljardia euroa vuonna 2025. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, huhtikuun 2026 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

EDP-raportointitaulut sisältävät myös liitetauluja Suomen saamista RRF-avustuksista EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisesta yhteisrahoituksesta ja puolustusmenoista julkisyhteisöjen tehtäväluokituksen mukaisesti.

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot 22. huhtikuuta 2026.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2025 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,6 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan.

Vuonna 2025 Valtiokonttorin valtionvelka 187,7 miljardia euroa + velan käsitteelliset erot ja sektorirajauksesta johtuvat erot yhteensä 8,2 miljardia euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 12,8 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 208,7 miljardia euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 8,0 miljardia euroa. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 20,7 miljardilla eurolla

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista.