Kansantalouden rahoitustilinpito 2026, 2. vuosineljännes

Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä

tiedote

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste laski vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 15,4 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat 15,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta.

Keskeisiä poimintoja

  • Kotitalouksien velkaantumisaste oli 117,6 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
  • Valtionhallinnon velat ylittivät sen varat 104,4 miljardilla eurolla.
  • Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 17,8 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Kotitalouksien sijoitusvarakanta kasvoi merkittävästi edellisestä neljänneksestä

Kotitalouksien lainavelat pysyivät lähes samalla tasolla kuin edeltävänä neljänneksenä ja olivat 173,4 miljardia euroa vuoden 2026 toisen neljänneksen lopussa. Kotitalouksien velkaantumisaste laski 0,4 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 117,6 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Vuoden 2026 toisen neljänneksen aikana kotitalouksien rahoitusvarakanta kasvoi nettomääräisesti 15,4 miljardia euroa. Siirtokelpoisten talletusten kanta kasvoi nettomääräisesti 2,0 miljardia euroa ja muut talletukset 0,4 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien talletukset kasvoivat nettomääräisesti 2,4 miljardia euroa. Talletusten kanta oli 121,8 miljardia euroa. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet kasvoivat 12,5 miljardia euroa 233,7 miljardiin euroon.

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat merkittävästi edellisestä neljänneksestä

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 189,8 miljardia euroa vuoden 2026 toisen neljänneksen lopussa. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat yhteensä 15,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat edellisestä neljänneksestä 2,6 miljardia euroa. Sektorin rahoitusvarat kasvoivat kokonaisuudessaan 2,3 miljardia euroa ja velat kasvoivat yhteensä 4,9 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näiden muutosten seurauksena valtiolla oli 104,4 miljardia euroa enemmän velkoja kuin varoja neljänneksen lopussa. Valtionhallinnon liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta kasvoi 6,1 miljardia euroa neljänneksen aikana ja nettomääräisesti valtionhallinto lisäsi velkapapereita 3,9 miljardin euron edestä.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat

Paikallishallintosektorin (S1313) rahoitusvarat kasvoivat kokonaisuudessaan 3,3 miljardia euroa. Velat puolestaan kasvoivat yhteensä 2,7 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näin ollen paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,6 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, oli 5,9 miljardia euroa negatiivinen vuoden 2026 toisen neljänneksen lopussa. Kuntasektorin (S13131) nettorahoitusvarat olivat 2,0 miljardia euroa positiiviset, kun taas hyvinvointialuehallintosektorin (S13132) nettorahoitusvarat olivat 7,9 miljardia euroa negatiiviset.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat merkittävästi

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät niiden velat 298,5 miljardilla eurolla vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Edelliseen neljännekseen verrattuna työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 17,8 miljardia euroa. Vuodentakaiseen verrattuna nettorahoitusvarat kasvoivat 30,9 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 256,5 miljardia euroa toisen neljänneksen lopussa. Työeläkelaitosten velkapaperisaamiset vähenivät 0,3 miljardia euroa ja niiden arvo oli 29,9 miljardia euroa toisen neljänneksen lopussa. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvien annettujen käteisvakuuksien, jotka kirjataan lyhytaikaisiksi lainasaamisiksi, kanta laski neljänneksen aikana 0,2 miljardia euroa 1,0 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten talletukset kasvoivat 0,9 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä, talletukset olivat arvoltaan 6,2 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat olivat 1,6 miljardia euroa positiiviset toisen neljänneksen lopussa, mikä on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.

Työeläkelaitosten hallussapitämät osakkeet ja osuudet 2017Q2-2026Q2

Kotitalouksien rahoitusvarat 2017Q2-2026Q2

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Sektoreiden rahoitusvarojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa

Sektoreiden velkojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2026, 2. vuosineljännes. ISSN=2954-0895. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 30.9.2026].
Saantitapa:

Liittyy aiheisiin

Yhteystiedot

Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi

Tiedustelut ensisijaisesti

Juuso Hietanen
yliaktuaari
029 551 3984

Muut asiantuntijat

Roope Rahikka
yliaktuaari
029 551 3338

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.