Eläkevastuiden määrä riippuu laskelmissa käytetystä diskonttokorosta

Eläkevastuut kuvaavat sitä rahamäärää, joka riittäisi kattamaan siihen mennessä karttuneet eläkkeet, kun ne diskontataan nykyarvoon. Käytetty diskonttokorko vaikuttaa eläkevastuiden suuruuteen ratkaisevasti.

Reaalisella yhden prosentin diskonttokorolla eläkevastuut olivat 1159,7 miljardia euroa eli 425% suhteessa bruttokansantuotteeseen ja reaalisella kolmen prosentin diskonttokorolla 811,8 miljardia euroa eli 298 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2023 lopussa työeläkevaroja oli 254,6 miljardia euroa. Näin ollen rahastointiaste (eläkevarat suhteessa eläkevastuisiin) oli 26,5 %.

Eläkelisätaulu täydentää rahoitustilinpitoa

EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistuksessa (EKT 2010) eläkevastuiden raportointia laajennettiin ns. eläkelisätaululla, joka täydentää varsinaista rahoitustilinpitoa. Taulu sisältää tiedot kaikkien sosiaalivakuutukseen kuuluvien eläkejärjestelmien vastuista. Vuoden 2021 tiedot on julkaistu kaikkien EU-maiden osalta Eurostatin sivustolla.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän lisäksi eläketaulu sisältää tiedot vapaaehtoisten työntekoon perustuvien lisäeläkejärjestelmien eläkevastuista. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden vakuutustekninen vastuuvelka oli vuoden 2023 lopussa 9 miljardia euroa eli 3,3 % BKT:sta.

Kelan kansan- ja takuueläkkeet luokitellaan kansantalouden tilinpidossa sosiaaliavuksi, ei sosiaalivakuutukseksi, joten niitä ei raportoida eläkelisätaulussa. Sosiaaliavun etuuksia maksetaan riippumatta siitä, ovatko etuudensaajat osallistuneet järjestelmän rahoittamiseen.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut kuvaavat jo kertyneiden eläkkeiden nykyarvoa tilanteessa, jossa uusia eläkkeitä ei enää kertyisi. Vastuiden määrä ei mittaa järjestelmän kestävyyttä, koska laskelma tarkastelee vain tulevia menoja eikä sisällä tulevia tuloja, kuten eläkemaksuja tai sijoitustuottoja. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa laskemissa taustaoletuksilla, kuten diskonttokorolla sekä väestö- ja talouskehityksellä on merkittävä vaikutus lopputuloksiin.

Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden karttumalaskelmat

Tarkempia tietoja laskentatavasta on esitetty Eläketurvakeskuksen raportissa: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022. Tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa on käytetty EU:n AWG-työryhmän (Ageing Working Group) vuoden 2024 ikääntymisraportin oletuksia. Oletukset poikkeavat raportin Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavälin laskelmat 2022 oletuksista etenkin väestö- ja talouskehityksen osalta.