Yritystuet keskittyvät harvoille

Suomessa on yli 600 000 yritystä ja 8 600 yritykselle myönnettiin yritystukea vuonna 2025, kun ei huomioida lainoja ja takauksia. Näistä yrityksistä 14 sai yli puolet kaikista tilastoiduista yritystuista. Noin 3 % eli 271 yritystä sai 90 % tuista. Pelkkien suorien tukien kohdalla puolet tuista myönnettiin 26 yritykselle ja maksettiin 64. Tuen mediaani, eli keskiverron yrityksen saama suora tuki oli myöntöjen osalta 8 200 euroa ja maksujen osalta 14 400 euroa.

Yritystuen myöntämisen perusteet

Yritystukien tarkoituksena on korjata markkinapuutteita, kuten innovatiivisten yritysten ongelmia saada rahoitusta. Yritystuilla voidaan myös edistää positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten ympäristönsuojelua tai alueellista tasa-arvoa.

Yli 70 prosenttia 1,4 miljardin euron suorasta yritystuesta myönnettiin tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokkaan. Energiapoliittisiin hankkeisiin myönnettiin 191 miljoonaa euroa. Liikenne ja viestintä -luokkaan myönnettiin noin sata miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokkaan maksettiin suoraa tukea 505 miljoonaa euroa vuonna 2025. Energia-tavoiteluokkaan maksettiin 171 miljoonaa euroa. Liikenne ja viestintä -tavoiteluokkaan maksettiin 102 miljoonaa euroa. Muiden tavoiteluokkien tukisummat olivat pienempiä. Esimerkiksi ympäristönsuojeluun maksettiin 4 miljoonaa euroa.

Yksittäisissä tukiohjelmissa korostuu tutkimus- ja kehittämistyö, puhtaan siirtymän investoinnit sekä päästökaupan kompensointi

Erilaisia yritystukiohjelmia on paljon ja keskimäärin yhdestä ohjelmasta jaettavat tukisummat ovat pieniä. Kuitenkin on suurempia tukiohjelmia, kuten Business Finlandin tutkimus- ja kehittämishankkeiden avustukset, joihin myönnettiin yli 300 miljoonaa euroa suoraa yritystukea. Myös ilmastotavoitteiden edistämiseen tähtäävä ”investointitukiohjelma teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseksi sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseksi” -tukiohjelmaan myönnettiin yhteensä yli 300 miljoonaa euroa kuudelle yritykselle. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki eli päästökaupan epäsuorien kustannusten korvaamiseen myönnettiin yhteensä 150 miljoonaa euroa 57 yritykselle.

Takauksista suurin osa myönnettiin asuntorakentamiseen

Takauksia myönnettiin yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2025. Asuntorakentamiseen takausta myönnettiin lähes 1,72 miljardia euroa.

Helsinkiin ja Espooseen myönnettiin eniten, noin puolet kaikista asuntorakentamisen takauksista. Seuraavaksi eniten myönnettiin Turkuun (221 miljoonaa euroa) ja Tampereelle (157 miljoonaa euroa). Yhdessä nämä neljä kaupunkia saivat 72 % rahoituksesta.

Maksetusta tuesta 40 % kohdistui Uudenmaan maakuntaan

Suoraa tukea maksettiin 827 miljoonaa euroa. Uudenmaan maakunnassa toimiviin yrityksiin maksettiin 328 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomeen maksettiin tukea 53 miljoonaa euroa, mikä on maakunnista toiseksi eniten. Vähiten tukea maksettiin Kainuuseen, 10 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

Manner-Suomessa myönnettyjen suorien yritystukien määrä suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään on suurin Kymenlaaksossa. Eniten tukia maksettiin Keski-Pohjanmaalla. Suhteellisesti vähiten tukia myönnettiin Varsinais-Suomeen ja maksettiin Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.

Ahvenanmaalla yritystuet olivat moninkertaiset Manner-Suomeen verrattuna. Esimerkiksi yritysten toimipaikkojen määrään suhteutettuna maksetut yritystuet olivat yli kuusi kertaa suuremmat. Merkittävä osa Ahvenanmaan suorista tuista on laivanvarustamoiden saamia tukia. Tilasto ei sisällä Ahvenanmaan osalta kuntien, maakuntahallituksen tai Leader-ryhmän tukia.

Liikenne ja viestintä -tavoiteluokan tuista noin puolet kohdistui Uudenmaan maakuntaan ja liki 40 % Ahvenanmaalle. Työllisyys- ja aluepolitiikan tukia myönnettiin ja maksettiin eniten Lapin maakunnassa ja ympäristönsuojelun tukia eniten Uudellamaalla.

Joka toisessa myönnetyssä tuessa mukana EU-rahoitusta

Yritystukea jaetaan sekä kansallisista varoista että Euroopan unionilta tulevana rahoituksena. Vuonna 2025 myönnetyistä suorista tuista 161 miljoonaa euroa oli EU:n rahoittamaa. Yksittäisistä myönnöistä noin puolet sisälsi EU-rahoitusta ja puolet rahoitettiin pelkästään kansallisilla varoilla. Maksettujen tukien osalta EU-rahoitus oli 109 miljoonaa euroa ja maksatuksista 56 % sisälsi EU-rahaa.

Myönnettyjen tukien määrä kasvoi 32,5 %

Suoraa yritystukea myönnettiin 1,4 miljardia vuonna 2025. Vuoteen 2024 verrattuna myönnettyjen tukien määrä kasvoi 32,5 %. Tukia maksettiin 827 miljoonaa euroa, mikä on yhden prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähes puolet tuesta myönnettiin teollisuudelle. Suoraa tukea myönnettiin metsäteollisuudelle 120 miljoonaa euroa, metalliteollisuudelle 244 miljoonaa euroa ja muulle teollisuudelle 299 miljoonaa euroa. Teollisuuden alan tuet kasvoivat 53 % vuodesta 2024.

Sisältöä ladataan

Suhteellisesti eniten kasvoivat rakennusalan tuet, jotka kaksinkertaistuivat. Kuljetus ja varastointi -toimialan tuet vähenivät 17 %, suhteellisesti eniten kaikista toimialoista, ollen 97 miljoonaa euroa. Myös alkutuotannon tuet vähenivät ollen 13 miljoonaa euroa.

Uusi toimialaluokitus otetaan käyttöön

Käyttöön ollaan ottamassa uutta toimialaluokitusta TOL 2025, joka tulee korvaamaan vanhan TOL 2008 luokituksen. Luokitus ei merkittävästi muuta tuloksia yritystukitilastossa. Esimerkiksi vuoden 2025 tiedoissa majoitus- ja ravitsemisalalle tulee yksi tukea saanut yritys enemmän ja rakennusalalla tuensaajien määrä vähenee 21 yrityksellä näiden yritysten kuuluessa jollekin toiselle toimialalle.

Uudella luokituksella yritystuet jaotellaan tarkemmalla tasolla kuin ennen. Eniten yritystukea myönnettiin kemikaali- ja lääketeollisuuden yrityksille, 196 miljoonaa euroa. Tukea maksettiin 100 miljoonaa toimialalle puu-, paperi- ja painoteollisuus, mikä on toimialoista eniten.

Sisältöä ladataan