Yksityisen sektorin nettoluotonanto ylijäämäinen

Yritysten, kotitalouksien ja rahoituslaitosten nettoluotonanto oli ylijäämäinen vuonna 2025. Myös kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (S15) nettoluotonanto oli positiivinen. Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski.

Nettoluotonanto kuvaa sitä, jääkö sektorilta ylimääräistä rahoitusta muiden sektoreiden käyttöön.

Sisältöä ladataan

Vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi

Ennakkotietojen perusteella vaihtotase oli 3,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2025. Vuonna 2024 vaihtotase oli 1,2 miljardia alijäämäinen. Vaihtotaseen kasvua selittivät mm. tavaroiden ja palveluiden taseen (tavarat ja palvelut yhdessä) kohentuminen ja ulkomaille maksettujen omaisuustulojen lasku.

Ennen vuotta 2025 vaihtotase oli edellisen kerran ylijäämäinen vuonna 2021.

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi

Kotitalouksien säästämisaste oli 4,1 % vuonna 2025 (3,9 % vuonna 2024).

Säästämisaste kasvoi edellisvuodesta tulojen kasvaessa menoja nopeammin. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset sekä sosiaalietuudet (mukaan lukien eläkkeet) kasvoivat maltillisesti vuonna 2025, mutta hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus.

Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkui vuonna 2025. Korkeimmillaan velkaantumisaste oli vuonna 2021, 133 %. Vuonna 2025 velkaantumisaste oli 122 %.

Veroaste kääntyi nousuun vuonna 2025

Veroaste nousi 42,6 %:iin vuonna 2025 (42,2 % vuonna 2024). Vuosina 2022-2024 veroaste laski edellisvuodesta.

Veroasteen nousua selitti maksettujen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kasvu. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston julkaisu lopetettiin vuonna 2025 erillisenä tilastona, mutta tilaston tietosisältö on tuotu osaksi kansantalouden vuositilinpitoa.

Julkisyhteisöiden alijäämä pieneni

Julkisyhteisöjen nettoluotonotto oli 9,6 miljardia euroa vuonna 2025, mikä oli 2,4 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Valtionhallinnon alijäämä oli 10,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 10,2 miljardia euroa. Menoja kasvattivat erityisesti kunnille ja hyvinvointialueille maksetut tulonsiirrot, jotka olivat 3,2 miljardia edellisvuotta suuremmat. Myös valtionhallinnon maksamat korot kasvoivat. Edelliseen vuoteen nähden korkotulojen ja –menojen erotus eli nettokorkomenot kasvoivat 0,5 miljardia euroa. Valtion saamat verotulot kasvoivat 1,5 miljardia euroa, lähinnä arvonlisä- ja tuloverojen suuremman kertymän ansiosta.

Paikallishallinnon alijäämä oli 0,7 miljardia vuonna 2025, kun edellisenä vuonna alijäämä oli 2,6 miljardia. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat mm. hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus, joka kasvatti valtion tulonsiirtoja hyvinvointialueille.

Vuonna 2025 hyvinvointialuehallinto teki 45 miljoonan suuruisen ylijäämän.

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, menot kasvoivat edellisvuodesta 1,4 miljardia euroa ja tulot 1,5 miljardia euroa. Suurin osa menojen ja tulojen kasvusta johtui julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille.

Työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,2 miljardia euroa. Rahoitusaseman paranemiseen vaikuttivat ennen kaikkea kasvaneet omaisuustulot.

Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä oli 0,8 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon taulukkopaketti

Kansantalouden tilinpitoa yhteen keräävä taulukkopaketti on saatavilla PDF-muodossa. Taulukkopaketti julkaistaan päivitettynä jokaisen kansantalouden vuositilinpidon julkaisun yhteydessä.