Määräaikainen työ väheni

Vuonna 2025 Suomessa oli 2 276 000 palkansaajaa. Jatkuvissa työsuhteissa olevia palkansaajia oli 1 929 000, mikä oli 14 000 enemmän kuin edellisvuonna. Jatkuvat työsuhteet lisääntyivät vain miespalkansaajilla.

Vuonna 2025 miehiä määräaikaisissa työsuhteissa oli 142 000, mikä oli 12 000 vähemmän kuin vuonna 2024. Naisia määräaikaisissa työsuhteissa oli 204 000, mikä oli 12 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Määräaikaiset työsuhteet ovat olleet yleisempiä naisilla kuin miehillä. Vuonna 2025 miespalkansaajista 13 % ja naispalkansaajista 18 % työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Vuodesta 2016 vuoteen 2025 sukupuolten väliset erot määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä ovat pysyneet samoina: määräaikaisten työsuhteiden osuus miehillä kaikista työsuhteista on ollut 13–15 % ja naisilla 18–20 % koko kymmenvuotisjakson ajan.

Määräaikaisen työn tekijöistä 64 % haluaisi pysyvän työn

Vuonna 2025 pysyvän työn puute oli määräaikaisuuden syynä 222 000 palkansaajalla. Näistä naisia oli 136 000 ja miehiä 86 000. Pysyvän työn puute oli määräaikaisuuden syynä 64 %:lla, kun vuonna 2024 tämän syyn ilmoitti 61 % määräaikaisista palkansaajista.

Vakinaista työtä haluavista määräaikaisista palkansaajista suurin ikäryhmä oli 25–34‑vuotiaat (69 000). Heistä 42 000 oli naisia ja 27 000 miehiä.

Pysyvän työn puute oli yleisin syy työn määräaikaisuuteen kaikissa muissa paitsi vanhimmassa (65–74-vuotiaat) ikäryhmässä, jossa yleisin syy oli muu, nimeämätön syy (38 %).

Määräaikaisista palkansaajista 37 000 eli 11 % ei halunnut vakituista työsuhdetta. Näistä suurin osa, 18 000, oli alle 25-vuotiaita.

Harvinaisempia määräaikaisuuden syitä kaikilla 15–74-vuotiailla palkansaajilla olivat opiskeluun liittyvä työharjoittelu (6 %) ja koeaika (2 %).

Uusien työsuhteiden määrä väheni

Vuonna 2025 palkansaajia, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, oli 400 000. Se oli 38 000 vähemmän kuin vuonna 2024, jolloin alle vuoden kestäneitä työsuhteita oli 66 000 vähemmän kuin vuonna 2023.

Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 49 % oli määräaikaisia. Miesten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 43 %, naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 55 %.

Vuokratyö yleisintä majoitus- ja ravitsemisalalla, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa

Vuonna 2025 vuokratyötä päätyössään tekeviä palkansaajia oli keskimäärin 57 000 eli lähes saman verran kuin vuonna 2024. Vuokratyöntekijöiden osuus kaikista palkansaajista on pysytellyt vuodesta 2022 alkaen kolmessa prosentissa. Vuosina 2016–2021 vuokratyöntekijöiden osuus oli 2 % palkansaajista.

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee päätyössään työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Työvoimatutkimuksessa vuokratyö tilastoidaan sille toimialalle, jossa työ tehdään.

Eniten päätyössään vuokratyötä tehneitä vuonna 2025 oli rakentamisen (F) sekä teollisuuden ja sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuollon toimialoilla (C-E), kummassakin keskimäärin 8 000 vuokratyöntekijää. Tukku- ja vähittäiskaupassa (G), liike-elämän palveluissa (M, N), kuljetuksessa ja varastoinnissa (H) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) oli kussakin keskimäärin 7 000 vuokratyöntekijää. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) oli 6 000 vuokratyöntekijää vuonna 2025. Muilla päätoimialoilla vuokratyöntekijöiden määrä oli vähäinen.

Yleisintä vuokratyö oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I), rakentamisen (F) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialoilla, joissa vuokratyöntekijöiden osuus oli 6 % kaikista kyseisen toimialan palkansaajista. Tukku- ja vähittäiskaupassa (G) sekä liike-elämän palveluissa (M, N) vuokratyöntekijöiden osuus oli 3 % toimialan palkansaajista eli osuus pysyi samana kuin vuotta aiemmin. Muilla toimialoilla vuokratyöntekijöiden osuus oli pienempi.

Miesten osuus vuokratyöntekijöistä vuonna 2025 oli 55 %, kun se vuotta aiemmin oli 56 %.

Naispalkansaajista lähes neljännes osa-aikaisia

Vuonna 2024 osa-aikatyötä teki 493 000 työllistä, mikä oli 19 % kaikista työllisistä (miehet 14 %, naiset 24 %). Osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 11 000 enemmän kuin vuonna 2024. Osa-aikaisesti työskentelevistä palkansaajia oli 421 000, mikä oli 8 000 enemmän kuin edellisvuonna.

Työvoimatutkimuksessa osa-aikaisuus perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Seuraavassa tarkastellaan osa-aikatyötä tekevistä vain palkansaajia.

Palkansaajista osa-aikatyötä teki 19 % vuonna 2025. Osa-aikainen työ oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Naispalkansaajista osa-aikaisia oli 24 % eli 278 000 ja miespalkansaajista 13 % eli 143 000. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä miesten että naisten osuudet pysyivät lähes ennallaan.

Sisältöä ladataan

Osa-aikatyön tekeminen oli yleistä nuorimmilla ja etenkin vanhimmilla palkansaajilla. 15–24-vuotiaista palkansaajista 52 % teki osa-aikatyötä. 65–74-vuotiaista palkansaajista 61 % työskenteli osa-aikaisesti.

Kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyöllisten osuus kaikista palkansaajista oli yksityisellä sektorilla 20 %. Paikallishallinnossa osa-aikatyötä tekevien osuus oli 16 % ja valtiosektorilla 10 %.

Palkansaajien määrällä mitattuna osa-aikatyötä tehtiin eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (Q) toimialoilla (94 000 henkilöä), toiseksi eniten tukku- ja vähittäiskaupan (G) toimialoilla (70 000 henkilöä). Osa-aikatyötä tekevien osuus oli suurin, 43 %, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I). Taiteissa, viihteessä ja virkistystoiminnassa (R) osa-aikatyötä tekevien osuus oli 42 %. Kolmanneksi yleisintä osa-aikatyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, jossa osa-aikaisesti työskenteli 29 % palkansaajista.

Määrällä mitattuna vähiten osa-aikatyötä tehtiin toimialoilla (A, B) maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (7 000 henkilöä) ja toimialoilla (K, L) rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (7 000 henkilöä). Osa-aikatyötä tekevien osuus oli pienin teollisuuden toimialalla (C) 6 % ja julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialalla (O) 7 %.

Sisältöä ladataan

Osa-aikatyötä tekevistä 29 % haluaisi kokoaikaista työtä

Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii elämäntilanteeseen. Osa työllisistä tekee puolestaan osa-aikatyötä siitä syystä, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla.

Vuonna 2025 oli 116 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Heistä miehiä oli 42 000 ja naisia 75 000. Osa-aikatyötä tekevistä 29 % olisi siis halunnut kokoaikatyötä.

Naisista 28 % ilmoitti osa-aikatyön syyksi kokoaikatyön puutteen ja 27 % opiskelun. Muusta syystä osa-aikaisesti työskenteli 26 % naisista. Omien lasten tai omaisen hoito oli syynä 10 %:lla ja terveydelliset syyt 9 %:lla.

Miehillä yleisimmät syyt olivat opiskelu ja kokoaikatyön puute. Miespalkansaajista 32 % ilmoitti osa-aikatyön syyksi opiskelun ja 31 % kokoaikatyön puutteen. Muusta syystä osa-aikatyötä teki 29 % ja terveydellisistä syistä 6 %.

Nuorimmassa ikäryhmässä eli 15–24-vuotiaissa 65 % ilmoitti osa-aikatyön syyksi opiskelun.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä. Myös asevelvollisuutta suorittamassa olevat luetaan työvoiman ulkopuolisiin.

Vuonna 2025 työvoiman ulkopuolella oli yhteensä 1 299 000 henkilöä eli 31 % 15–74-vuotiaasta väestöstä. Määrä oli 13 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2024. Työvoiman ulkopuolella olevista miehiä oli 618 000 ja naisia 682 000.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni eniten 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä, 12 000 henkilöllä. Tässä ikäryhmässä työvoiman ulkopuolella oli yhteensä 148 000 henkilöä.

Työvoiman ulkopuolisten määrä kasvoi 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä, 88 000 henkilöön. Se oli 6 000 enemmän kuin edellisvuonna.

Puolet työvoiman ulkopuolella olevista ilmoitti olevansa vanhuuseläkkeellä, 24 % ilmoitti olevansa opiskelijoita tai koululaisia ja 11 % työkyvyttömiä tai pitkäaikaisesti sairaita. Kolme prosenttia ilmoitti olevansa hoitamassa omia lapsia, omaisia tai omaa kotitaloutta.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella yhdeksän prosenttia 15–24-vuotiaista

Vuonna 2025 sellaisia 15–24-vuotiaita, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, oli 56 000 henkilöä, mikä oli 9 % 15–24-vuotiaista. Heistä miehiä oli 29 000 ja naisia 27 000. Suurin osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista, 40 000, oli 20–24-vuotiaita.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden määrä kasvoi 6000 henkilöllä ja heidän osuutensa samanikäisestä väestöstä kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla vuodesta 2024.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaan nuorten ryhmään viitataan usein myös käsitteellä NEET (Not in Employment, Education or Training). Koulutukseen osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä tutkintoon johtavaa koulutusta että erilaisille kursseille osallistumista.