Ansiotasoindeksi: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ansiotasoindeksi
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Mukana ovat tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan neljännesvuosittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Ansiotasoindeksin aineistot perustuvat eri sektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin.
Valtion budjettitaloudessa ja paikallishallinnossa käytössä ovat Tilastokeskuksen palkkatilaston aineistot. Aineistot sisältävät näillä sektoreilla käytännössä koko henkilöstön.
Yksityinen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja (esimerkiksi evl. Kirkko, Teatteriala). Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.
Ansiotasoindeksi sisältää reilun miljoonan kokoaikaisen palkansaajan tiedot.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Ansiotasoindeksin tilastoyksikkö on palkansaaja.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Ansiotasoindeksin perusjoukko on kokoaikaiset palkansaajat.
Viitealue (SIMS 3.7)
Ansiotasoindeksi käsittää yksityisen ja julkisen sektorin ja maantieteelliseti tilasto sisältää koko Suomen.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Neljännesvuosittain päivittyvä ansiotasoindeksi (1964=100, 1995=100, 2010=100 ja 2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä säännöllisen ansion indeksi (2010=100 ja 2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä reaaliansioindeksi (2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä sopimuspalkkaindeksi (2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot.
Vuosittain päivittyvä ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi (2015=100).
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Ansiotasoindeksin perusvuosi on 2015=100. Ansiotasoindeksi on vuosiketjuindeksi, jossa painorakenne päivitetään vuosittain. Laskenta noudattaa Laspeyresin indeksikaavaa.
Ansiotasoindeksin tietoja julkaistaan perusvuosilla 1964=100, 1995=100, 2010=100 ja 2015=100.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden muutosta. Ansioiden muutokset julkistetaan seuraavin mittayksiköin: indeksipisteluku ja vuosimuutosprosentti.
Keskiansiotiedot julkistetaan euroina kuukaudessa.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Ansiotasoindeksin viiteajankohta on neljännes.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Indeksi
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.
Kertaluonteiset palkkaerät
Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Ansiotasoindeksi: Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu. Työvoimakustannustutkimus: Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin. Työvoimakustannusindeksi: Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina. ------ Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Ketjuindeksi
Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana. Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.
Painorakenne
Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.
Pisteluku
Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.
Tuntipalkkainen
Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Urakkapalkkaukseen perustuvien palvelussuhteiden palkkausmalli sisältää usein tuntipalkkamuotoisen perusosan ja urakkapalkkaiset määritellään tilastossa tuntipalkkaisiksi.
Vuosimuutos
Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtisopimusneuvotteluissa.
Ansiotasoindeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta. Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa ansiotasoindeksin osuus on 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin 20 prosenttia. Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Ansiotasoindeksin tietoja käytetään/seurataan myös tilastojen koherenssin kannalta mm. kansantalouden tilinpidossa.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Ansiotasoindeksin tiedot koostetaan alakohtaisten palkka-aineistojen lähdeaineistoista. Nämä aineistot ovat:
Valtion budjettitalous - Valtiokonttorin Tahti-rekisteri
Paikallishallinto - Tilastokeskuksen paikallishallinnon palkkatiedustelu
Aineistot valtion budjettitaloudessa ja paikallishallinnossa sisältävät käytännössä koko henkilöstön.
Yksityinen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja. Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.
Erillisinä käsiteltäviä yksityisen sektorin aineistoja ovat seuraavat:
EK:n teollisuusalojen aineisto
EK:n palvelualojen aineisto
Autoliikenteen aineisto
Autokaupan ja korjaamoalan aineisto
Kiinteistöpalvelualan aineisto
Tilastokeskuksen oma tiedustelu – palvelualat
Tilastokeskuksen oma tiedustelu - teollisuusalat
Voittoa tavoittelemattoman sektorin aineistoja ovat mm. seuraavat:
Evl. kirkon kuukausi- ja tuntipalkkaisten aineisto
Teatterialan aineisto
Avainta
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Ansiotasoindeksissä ei ole omaa tiedonkeruuta vaan käytössä ovat Tilastokeskuksen palkkatilastojen aineistot, jotka kerätään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Ansiotasoindeksissä ei ole omaa tiedonkeruuta. Ks. yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston, yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tai kuntasektorin palkkatilaston dokumentaatio.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Ansiotasoindeksi käyttää alakohtaisten palkkatilastojen aineistoja. Lähdeaineistot ovat validoituja, koska ne tulevat valmiista ja julkaistuista tilastoista.
Ansiotasoindeksissä tiedot tarkistetaan vielä toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Ansiotasoindeksissä palkkatilastojen aineistot tarkistetaan toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.
Kausitasoitus (SIMS 18.6.1)
Tilastossa ei tehdä kausitasoitusta.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Ansiotasoindeksistä ei kerätä erikseen käyttäjätyytyväisyyttä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Ansiotasoindeksin lähdeaineistoina käytetään alakohtaisia palkka-aineistoja. Paikallishallinnossa ja valtion budjettitaloudessa aineistot ovat käytännössä totaaliaineistot. Yksityisellä sektorilla lähdeaineistoina käytetään yrityksille tehtäviä kyselyjä. Yritykset raportoivat tietoja palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista. Näin ollen tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta.
Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Ansiotasoindeksi käyttää alaohtaisten palkkatilastojen tietovarastoon vietyjä aineistoja. Ansiotasoindeksin tuotannossa tiedot tarkistetaan toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Ansiotasoindeksi julkaistaan neljännesvuosittain noin kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Ansiotasoindeksin tietojen julkistamisessa ei ole esiintynyt viivettä. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Ansiotasoindeksin tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. On kuitenkin huomattava, että koska tiedot perustuvat yksityisellä sektorilla otokseen, jota ei ole vakioitu maakunta- tai kuntatasolla, eri alueiden välillä voi esiintyä tästä johtuvia epätarkkuuksia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Ansiotasoindeksi on vuodesta 1975 lähtien uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.
Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Ansiotasoindeksi on myös osa työvoimakustannusindeksiä (tulos- ja muut satunnaiset ja kertaluontoiset palkkiot huomioidaan työvoimakustannusindeksissä).
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu. Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen tai kolmannen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Ansiotasoindeksin tiedot toimitetaan toimialatasolla kansantalouden tilinpitoon.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Ansiotasoindeksin tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi julkaistaan neljännesvuosittain kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen. Viive on suurempi ensimmäisen ja toisen neljänneksen julkaisujen kohdalla, koska silloin valmistuu runsaasti uusia palkka-aineistoja. Koska ansiotasoindeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi, joudutaan kaikkien sarjojen keskiansiot arvioimaan aina vähintään kerran. Kerran vuodessa päivitettävissä sarjoissa julkaistavan neljänneksen ja viimeisimmän päivitetyn todellisiin ansiotietoihin perustuvan neljänneksen välinen aikaero voi olla enimmillään yli vuoden. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen tai kolmannen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tietoja julkaistaan neljännesvuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Ei ole saatavilla yksikkötason tietoja.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Menetelmädokumentointi on Ansiotasoindeksi 2015=100 Käyttäjän käsikirjassa (viimeisin versio 11.2.2019).
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Ansiotaoindeksin tietoja julkistettaessa ja taulukoitesssa käytetään kynnysarvosääntöä ja dominanssisääntöä. Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua.
Kynnysarvosääntö: luokiteltavan ryhmän ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen jos ne perustuvat havaintoihin alle viidestä yrityksestä.
Dominanssisääntö: mikäli yhden työnantajan palkansaajien lukumäärä käsittää luokittelevan ryhmän palkansaajien lukumäärästä yli 90 prosenttia, ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen.